Private Brainstorm

I am moved

2010-03-23T18:53:00.003+02:00

I am moved to new address SO FOLLOW ME THERE!!
I am now bloggin with my twinsister aye!

This blog has moved

2010-03-23T18:39:00.003+02:00

This blog is now located at http://privatebrainstorm.blogspot.com/. You will be automatically redirected in 30 seconds, or you may click here. For feed subscribers, please update your feed subscriptions to http://privatebrainstorm.blogspot.com/feeds/posts/default.

This blog has moved

2010-03-23T18:39:00.001+02:00

This blog is now located at __FTP_MIGRATION_NEW_URL__. You will be automatically redirected in 30 seconds, or you may click here. For feed subscribers, please update your feed subscriptions to __FTP_MIGRATION_FEED_URL__.

You are the Doorway, You are the Door.

2009-10-15T19:40:00.002+03:00

Kappale jonka tahdissa juoksen, kävelen töihin (just sopivat 10min 20 sec alkuperäis pituus...), ajattelen ystäviäni, nostatan hymyä, fiilistä, ajattelen menneitä rakastettuja ja tulevia. Ihan huippu kappale jonka sanat sopivat moneen mietteeseen. Saanko esitellä ihastuttava Spock's Beardin Doorway. <3

The Doorway


I really don't care if you're not in my sight
I really don't think but I think I'm right
It don't bother me none if you're depressed or depraved
'Cause I'm not the one and you don't need to be saved

As the sunrise comes down the doorway
And the snow white falls like rain down an alley
I'll be sending my light your way
You are the doorway
YOU ARE THE DOOR

I really don't care if you lay it all down
I really don't mind if you switch off the sound
Put it in reverse we might sound better that way
Say what you want 'cause it's all o.k.

As the sunrise comes down the doorway
And the snow white falls like rain down an alley
I'll be sending my light your way
You are the doorway
You are the doorway
YOU ARE THE DOOR

What are you waiting for?
What are you hoping will happen now?

Out of the sycamore darkness
The dye was cast
Time has passed   away
Color in the world by numbers
Masked in fear
And you can't hear   me say
You are the doorway
You are the DOOR

As the sunrise comes down the doorway
And the snow white falls like rain down an alley
I'll be sending my self your way
Don't you know
YOU ARE THE DOOR

I really don't care if you're not in my sight
I really don't think but I think I'm right
It don't bother me none if you're depressed or depraved
'Cause I'm not the one and you don't need to be saved

I really don't care if you twist or you shout
I really don't think what you think you're about
It don't bother me none if you shoot under par
'Cause I know what I am and I know what you are

As the sunrise comes down the doorway
And the snow white falls like rain down an alley
I'll be sending my life your way
You are the doorway
You are the doorway
You are the door
You are the door
You are


THE DOOR

Kova viikonloppu tulossa ja kova viikko takana. Olen taas jälleen hirveän kurkkukivun vallassa ja pelkään alituisesti tulehdusta ja kuumetta. Heikottaa ja nukkunut huonosti. Huomenna pitkä päivä aluksi lounaalla ja sitten kyypparoimassa olohuoneessani. Sitten lauantaina tehoilua taas salin puolella etanapannujen ääressä...wish me luck.

Lunta odotellessa

2009-10-12T14:49:00.003+03:00

Olen pettynyt. Tuijotan piliviä ja odotan ihmettä tapahtuvan. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla sitä tuloo jo, mutta ei täällä Turun seutuvilla. Lunta, meinaan. Ei ole sitten vuosiin tähään aikaan vuodesta tullut lunta...Tahdon! Olisi superhuippua jos synttäreinä (pari vk) olisi valkoinen maa.

Tässä elo on silleen aikasta mielenkiintoista. Töissä menee jokseenkin jees, en tiedä miksi. Jotenkin vain ihan erillainen tunnelma ja ollut huomattavasti keskittyneempi. Syksy ollut kaunis ja rohkea. Silti tuntuu, että päivät seuraavat toistaan ja en muista mistään mitään. Edellinen viikko on totaallisen vanhaa mennyttä elämää ja tuleva viikko todennäköisesti toinen toistaan samanlaisia kiireisiä työpäiviä. Hajottaa.

Toiseelta elämään on tullut kaikenmoista muuta - pää suhisee suunnitelmissa oman uran suhteen, raha-asioiden vuoksi pitää pistää hetkeksi jäihin ulkomaille lähtö (vois vaikka hoitaa täällä asiat eka kuntoon, right on!) ... kotia haluaa laittaa kuntoon, itseään laittaa kuntoon, myydä puolet elämästään kirpparilla ja mitä ikinä. Kohta tulee taas synttärit. ää.

Oman syksyni positiivisia puolia:
- Rammsteinin uusi levy tulee Perjantaina.

- Britanniasta tulee lomalaisia lähes peräjälkeen käymään. Ensiksi rakas Emmi ja sitten Juho.
- No tietty ihan se oma synde pv!! Aaatelin pitää ehkä bileet. Ehkä. <3
- Pimeät raikkaat yöt.
- Kerrospukeutuminen ja villasukat.
- Joulun (pienen loman) lähestyminen.
- Kaikkienn sarjojen (Bones, Himym, House...) jatkuminen jenkeissä - päivilläni on jälleen tarkoitus kun tulee illalla kotiin.
- Sutinaa. ;D

Kuluneen syksyn miinukset:
- Ystävän elämään astunut syvä suru joka salpaa omanikin henkeni ja luo syvää huolta joka on muutaman päivän ollut ensimmäinen ja ainoa asia mielessäni päällimmäisenä.
- Huoli lähemmäisestä.
- Huoli kaukana asuvasta ystävästä.
- Rahahualet.
- Sade.
- Liikaa töitä kun olisi muutakin tekemistä!!!!!! ;) ;)
- Naaman edestä menneet Rammsteinin keikkaliput.
- Oma saamattomuus.

Mutta, jospa saataisiin valkoinen maa ja ihmisille hyvä tahto. Jookosta. Ja valkoinen maa ei sitten tarkoita räntää.

Muuten - Järkyttyikö muut yhtälailla naantalin kotibilepalosta kun minä? Mä aloin ihan itkemään. Kaikenmoista sitä.

My Tribute to Hot Guys 2.

2009-09-27T20:00:00.001+03:00

Here I go again...
Mihinkäs sitä sitten oikein jäinkään?
Tämän toisen osan ajattelin uhrata all time favoriteille (ja nyt kun yrittää miettiä niin tuntuu, ettei niitä ole?) ja fiktiivisille hahmoille. Sillä c'mon, Han Solo on hot vaikka välttämättä Harrison Ford ei ole. Ja nyt kaikki istuu alas ja pistää ne pesäpallomailat sivuun - en sanonut, etteikö Ford olisi. Se oli vain kuvannoillistavaa!

Christoph "Doom" Schneider on ainoa josta olen kirkunut. Hän on muusikko tunnetusta poikabändistä Rammsteinista. Soittaa rumpuja on vaan niin ihana. Se on heittänyt mulle rumpukapulankin keikalla ja sitten kaksi partakörilästä sen multa väkivalloin vei ja jäljelle jäi tikku peukaloon. Itkin. Itkin kuin lapsi. Ramut on enkelipossen lempijuttuja ja ollaan fanitettu poikabändimaisesti ajanlaskusta alkaen. Hienoja hetkiä. Rumpaleissa on vain sitä jotain...

Christoper Walken...Tarvinne niille jotka samaa mieltä niin sanoa mitään? Jotain.

Alan Rickman on mies ja ääni. Mulla on ollut aina oma soft spot tähän näyttelijään. Ja nyt Pottereissa. Oi joi.

Hugh Laurie on ollut super lemppari kun näin brittikomedioissa ja leffoissa. Aina ihastuttanut eräänlainen poikamaisuus, musikaalisuus, brittiaksentti, ääni, monilahjakkuus...You name it. Sittemmin kun pamahti Houseksi joka on yksi kaikkien aikojen seuratumpia ja viikottain odotetuimpia sarjoja - olin myyty. Etenkin Housen hahmona Laurie on aivan Ehana.

Wes Bentley on ollut kaukaa seurattua ja ihailtua siitä asti kuin näin hänet ekaa kertaa American Beautyssä. Se leffa on nähty kymmeniä kertoja ja tekee vaikuttavan roolin nuorena kollina. Jotenkin salaperäinen ja söpö.

Ja nyt saanen esitellä parin viime vuoden THE MAN...Olen kerännyt salaa kaikki leffat missä on ollut. Hullaannuin IHAN totaallisesti 300 Sparta jumalaan. Kyseessä tietysti Gerard Butler!! Tässä on the man. Ja mikä aksentti. Ah. Ja laulaaki vielä (The Phantom of the Opera musical) hienosti. Oi joi. Skotti. <3

Tälläistä höpölöpöä.
Bubling under tai turhako näistä edes kuvia näyttää: Jude Law, Jonathan Rhys Meyers...

SITTEN niihin fiktiivisiin.

...
Hittolainen. Kun aloin kirjoittelemaan, oli mielessäni vaikka ketä. Nyt lyö täyttä hiljaista kumua. No, oli hauskaa etsiskellä. Kuvat all over the internet - kiitos Googlen kuvahaku. Miehet on vaan niin ehania. <3
Tai sitten olen ollut ihan liian pitkään sinkku. Saat valita.

Sairaslomaaaah

2009-09-27T17:18:00.003+03:00

Piti mennä huomenna töihin, mutta antibiootti on vienyt kuumeen - mutta ei kurkkukipua ja turvotusta. Jäljellä se ja uskomaton pohjaton heikotus mihin ei edes ruoka, kahvi ja vitamiinit auta. Seison hetken ja pakko istua alas. Päässä humahtelee. Käyn huomenna aamusta verikokeessa taas yms. Menen töihin vasta keskiviikkona. ÄRSYTTÄVÄÄ kun ei olisi tälläiseen varaa ja seinät kaatuu päälle. Haluan töihin jo. Tai ennen kaikkea - haluan sellaiseen kuntoon, että voisi lähteä edes kävelylle.

My Tribute to Hot Guys 1.

2009-09-27T08:00:00.000+03:00

No joo...hot ja hot. Buttermilk Bisquitsissa ihkutettiin julkkismiehiä. Rupesin pohtimaan, että ketäs sitä Lotta tyttö on läähätellyt viime aikoina. Koska antibiootti pistää syrämmen hakkaamaan niin jaan muutamat ohi lyönnit...

Alku kesällä tapitin silmät sydämmenmuotoisina ihastuttavaa BBC:n History Of Scotland sarjaa. Sarja on tehty suurella rakkaudella, rahalla ja tyylillä. Huikeaa katsottavaa skotti- ja historiafriikille. Eikä missään vähimmissä määrin juontajan Neal Oliverin takia. Aksentti, läpi tunkevat silmät...

Sarjan toinen puolisko alkaa syksyllä. Siskon kanssa kummatkin faneja ekasta episodista lähtien. Being Archaeologist is Hot. Enough said.

Viime aikaisen Wallander-kauteni yksi syy on uusimmissa elokuvasarjoissa esiintyvä Ola Rapace Stefanina. Poikamainen, vakava, tuikkiva katseinen poliisi on niin lähellä syräntäni, että oli murjovaa nähdä sarjan viimeinen leffa...(en spoilaa!) Somasti renttu tyyli jotenkin vielä siviilissä. Aaait.

Tämä Wallanderin Stefanina.

Wadap! :D Tässä treenailee johonkin rooliin, ei hullumpaa! Heh. Herra on muuten naimisissa aivan loistavan näyttelijättären Noomi Rapacen kanssa joka tuttu Millenium trilogian kahdesta ekasta elokuvasta Lisbethin roolissa. Mainiota.

Ola, lose that girl.

More scottish. James McAvoy. Aye. Enough said. En ikinä anna anteeksi sellaista elokuvaa kuin Wanted, mutta sinun takiasi James, sinun takiasi - katsoin senkin.

Hugh Jackman ratsasti lopullisesti eek-listalleni Australian myötä. Olen ihkutellut Wolverinea tasaisen tappavaan tahtiin aina etenkin Jackmanin muodossa, mutta...No viimeistään oscar gaalan musikaalikohtaukset aiheutti ilonitkurakkauspakkaushyperventilaatiota. Mies isolla ämmällä ja osaa vielä stepata.

Hupaisaa, että töissä Äijät kyseli, että mikäs se Lotta sun lempi kohtaus siinä Australiassa oli niin kaikki automaattisesti oletti, että se on kun Hugh kaataa hidastetusti vettä päällensä ilman paitaa...*silmät jäävät tuijottamaan kaukaisuuteen*
Mutta se ei kyllä ollut se.
Vaan tämä:

Pitää käydä keittämässä kahvia ja jatkaa aiheesta myöhemmin. Onhan noita kaikkia komistuksia mualima pullollaan...tyhjänpäiväistä löpinää on hauska harrastaa näin sairaslomalla! Bless.

White noise

2009-09-27T00:18:00.002+03:00

Olen viime aikoina dikkaillut jostain syystä ihan kybällä Australialaista The Living End yhtyettä ja etenkin levyä White Noise ja sen nimeä kantavaa kappaletta. Sillä on mukava syke ja jotenkin nostattaa fiilistä. Enjoy.

Inspiroiva syksy (Uusin popoin!)

2009-09-26T20:31:00.006+03:00

Tässä ollut hiljaiseloa. Tietokoneeni näppäimistö on rikki, joten kirjoittelu on tuskallista ja lähes mahdotonta. Kompuutteria on vain aivan mahdoton saada huoltoon, sillä se on ainokainen viihdeyksikköni tällä hetkellä. Sieltä soi muzat, pyörivät dvd:t ja levyt, sieltä seuraan uutiset ja blogit ja mitä ikinä. Nyt etenkin kuin jenkilässä on alkanut taas lempi showt pyörimään niin arki kulkee käsikädessä töiden ja niiden kanssa.

Nyt kirjoittelen, sillä olen sairaslomalla. Ei, sika ei iskenyt vaan joku ihme kurkkutulehdus. Kova on ollut kuume ja antibiootti sitten otettiin aseeksi korkeita tulehdusarvoja ja valkosoluarvoja vastaan. Olo on heikko ja maanantaina pitäisi (muka) olla työkunnossa. Saapi nähdä kuinka käy.

Mitä kuuluu?
Mulle ihan hyvää. Kesä meni vauhdikkaasti ja tuntuu, etten siitä kerinnyt lainkaan nauttimaan. Toisaalta, kaikenlaista silti tuli tehtyä. Elo-syyskuun vaiheessa pidin hurjat kaksi viikkoa kesälomaakin, jotka vietin portugalissa. Elämäni ekalla etelänlomalla (josta toinen viikko meni sairastellessa, how typical!) jossa sain elämäni ekan ihanan rusketuksen ja vaikka mitä. Suren katson kuinka rajat alkavat sulautumaan pois ja kaipaan ihoa hellivää lämpöä. Helteet meni kesällä tietysti tavan mukaan töissä.

Muuten ei oikeastaan kuulu kummempia. Jotenkin aivot surruuttelee muutosta. Puhdistan asuntoa vaatteista, lehdistä ja muusta turhasta. Myyntiin vaan. Kuntoilen, lenkkeilen ja yritän taas palata harrastamaan (tähtitiede mm.) ja ihan oikeasti viettämään ystävien kanssa aikaa - joista suurinosa kyllä muuttanut pois tai järkeilee elämää eri vaiheissa. Eka lähti tampereelle jossa tuli kyläiltyä hetki sittne. Ihana paikka. Emmi ja Juho muutti Lontooseen. Raisa ja Anna Sheffieldiin. Simo onneksi sieltä jo palasi ja pitäisi työntouhun keskeltä ottaa ja nähdä häntäkin. Töissä menee niin lujaa, että oikeastaan muuhun ei pysty. Sitten kun ei ole mitään "elämää" niin vapaalle ottaa vaan lisää töitä. Kotonani en viihdy. Pitäisi vaan ottaa niskasta kiinni, siivota ja alkaa järjestelemään itselleen ilmaa. Suunnitellut olen kovasti myös ulkomaille lähtöä...noin niinko töihin. Eka vain pitäisi saada finanssiasiat täällä päin kuntoon. Haluan kohti parempaa minua. Parempaa järkevää vastuullista elämää. Puolitoista vuotta olen surrut ja möhkytellyt. En jaksa enää. On annettava elämälleni mahdollisuus vielä kun se on mahdollista...

Se ensinäkin alkaisi jo siitä, että uskaltaisin hammaslääkäriin. Suurin sairaalloinen tyhmä pelko joka on ajanut siihen pisteeseen, että kestän järkyttävää kroonista elämänlaatuani musertavaa kipua joka helvetin päivä. Pää sanoo, että hyvä nainen mene lääkäriin. Sitten kun ollaan siinä ajanvaraus pisteessä niin paniikki ja fobia ajaa kaiken yli. Se on ihan PÖLÖÄ. TIEDÄN!

Kesällä olen viettänyt "vapaita" Paattisilla porukoiden uudella talolla. Siinä on mukava puutarha, rauhaa ja ei tarvitse kuunnella naapureiden keskusteluja ja levyhyllyä läpi joka päivä. Keskusta-asumisessa on puolensa ja niistä paperiseinät ei ole välttämättä se positiivinen. Olen rakastanut täällä oloa.
Olen lukenut viime aikoina ihan järkyttävän paljon. Dekkareita - etenkin pohjoismaalaisia. Mankellin Wallander on raivannut hassulla tavalla tiensä sydämmeeni ja nyt olen lähes kaikki leffatkin toljottanut...Tässä sairastaessani olen katsonut jo viisi ja kohta ajattelin jatkaa. Portugalissa jengi naureskeli kun kaikki ajat jotka otin arskaa tai istuskelin jossain ahmin kirjaa.

Portugalista puheen ollen. Lenkkari friikki mussa otti totaallisen yliotteen. Kolleegani joka on ollut vaihdossa kyseisessä maassa varoitteli, että kenkä friikille se on ihan mahdoton mesta. Kengät ei maksa mitään. Koska olimme just siinä ajankohtaa kun alet olivat alkaneet kengät eivät maksaneet edes sitä...Ostin siskolle kahdet, itselleni muutamat balleriinat ja ja...(Osalla daameista reissusta tuli mukaan 11 paria!)

Lissabonissa vahingossa kävelimme sisään streetwear liikeeseen nimeltään LAB. Paikka oli tosi Posh ja siellä oli megatsu alennukset. Yläkerrassa oli hylly täynnä hajapareja Baby Phatin kenkiä joita olen yleensä katsonut vinoon, mutta nyt sytyin...ehkä siksi, että tarjous houkutteli. Mitä enemmän osti sitä halvemmat olivat. Ja sääli, että suurinosa oli UPEITA mutta liian pieniä. Nämä tarttuivat mukaan muutamalla kymmenellä eurolla.

Ihanat. Hyllyssä oli auttamattoman liian pienet NÄMÄ jotka teki mieli ottaa vain koska ne oli niin somat. Mutta keräsin itseni kuin nainen. Nainen! Ostin toiset myös - enemmän hiphop sneaker pumpsit, jossa paksu pohja, ihanat kävellä, hi topsit strapeillä yms. En vaan löydä mistään kuvaa...
Sesimbrasta yhdestä surffiliikeestä jostain laitakadulta tarttuivat mukaan Niken skeittisarjan Nike 6.0 Air Mogan Mid kauniina värikoktailina. Just as made for me!

Sääli vain, että myöhemmässä käytössä toinen kenkä hankaa niin saatanasti. Kiitos intin on oikea jalkapöytä ihan ihme mallinen niin jotkut kengät eivät vaan istu siihen. Pitää ajaa väkisin sisään. IHANAT!
Mutta sitten super super aarteisiini, jotka hyppäsivät silmilleni WESCin liikkeessä Lissabonissa. Siellä oli perähuone pullollaan Addun, Niken, Ciscan, DCn yms. kenkiä ja pöytä täynnä moisia eri malleja muutamilla kympillä. Hyllyllä päkitti kuitenkin himmeen upeat Adidaksen ECSTASY HI Metallic kulta ja hopea pohjaisena. Koko oli miesten joten naurahdellin kysyin myyjältä (Joka oli portugalilainen kopio vanhasta Dynamo kollegastani joka yhä jaksaa naurattaa aina kuin häneen törmään...pitäisi varmaan kertoa.) jotta löytyskö pienempää. Kun sanoi, että joo niin parahdin. Hän ilkeästi hymyillen katosi varastoon ja toi käydellisen 36 3/4 parin.

Vaikka olikin "kallis" (Suomessa olisi kyllä tuplahintainen.) niin olen suuremmoisen tyytyväinen. Ne ovat NIIN KAUNIIT. Ja mä rakastan. Ja palvon. Ja rakastan. Harmittaa vain, ettei tullut mukana noita sinisiä nauhoja vaikkakin pidän enemmän hopeista. Täydellisimpiä kenkiä saa hakea. Parhaat jalassa, kauniit, mun värit...kaikki. Olen liikuttua kyyneliin tässä niitä kehuessanikin. Kuinka voi olla jotain noin somaa? En tiedä.

Sairaslomalla on liikaa aikaa ja nytkin roikun huuto.netissä ja ebayssä katselemassa kenkiä ja mitä ikinä. Älä huuda - kieltoni on kuume houreissa alkanut rikkoontua, mutta mitäs nyt jostain vintagepopoista saksasta joissa lähtöhinta pari euroa...saahan sitä kokeilla? Heh?

Okei. Laitan Wallanderiksi sitten varmaankin. Tiedossa ulkoasun uusintaa jahka saan jostain Photoshopin. Kesätunnelmia. Kaikkea kivaa. Ja lisää sniikkerishittii. Mä olen mennyttä kalua. So help me Jesse.

Kuvat: täältä, täältä ja täältä.

I am alive

2009-06-22T17:04:00.002+03:00

Uusi ulkoasu ja uudet kujeet tiedossa. Halu kirjoittaa omaa brainstormia lakkasi kun tuttavat ja läheiset näkivät jokaisessa asiassa itsensä ja lopulta perus kuulumisien ja yleisten tuntojen purkaminen jäi epäinspiroituneena. Olin pitkään ilman nettiäkin. Nyt kesä jotenkin tuo uutta verta pakkiin ja katsotaan jos pääsisin taas lankoihin kiinni. Aye! Jälkijuna jussit kaikille, huomenna alkaa taas työt. Pyhät meni niin, ettei paljoa lepäilty ja olo on väsynyt ja uupunut. Tarvitsisi viikkoja. Onneksi on uusi jalkapallo harrastus joka tuo uutta ponnetta eloon.

I am alive!

(Kuva: Ekan uusi macbook...ihq!)

Päivän megatsunaurut

2009-02-18T02:06:00.001+02:00

Tää vaan...en tiedä. Suomihumppa. <3

Oh hoijaa

2009-02-17T01:59:00.004+02:00

On joka ilta pitänyt kirjoittaa. Summata päätä ja no, vaan vaikka kirjoittaa ihan kuulumisia. Tää tässä on ollut oikeastaan vain töiden tekemistä. Ja olemattoman päälle käymättömän, mutta vapaa hetkinä ohittamattoman rikki tekevän flussan potemista. Univelkaa, unettomuutta, saamattomuutta, paikallaan junnaamista, liikaa aatoksia, liikaa vähän kaikkea ja toisaalta taas ei mitään. Suree asioita joita ei ole tapahtunut, erään elämän sivun täydellistä kääntymistä, miettii omaa tulevaisuutta ja toisaalta elää vain ja ainoastaan päivä kerrallaan. En jaksa enää mitään keskinkertaista enkä jaksa tehdä mitään mielettömiä päätöksiä elämäni suhteen vielä. Hyvä jos just ja just olen jaksanut kiinnostua pitämään itsestäni huolta, nauttimaan omasta seurastani ja yksinäisyydestä. Kevät taas tekee ja tulee...

Olen viime aikoina nähnyt todella paljon unia. Ensinäkin univaikeuksia on, ja sitten kun nukun ovat flunssan takia unet olleet mitä sattuu. Muutamia viikkoja sitten sodin parina yönä ajatellen erittäin rakasta ystävääni joka unessa oli myös sodassa. Okei...mä en osaa oikein selittää niin kirjoitan vähän niinkuin tarinana näitä unia...Tässä yksi jokin viikkoja sitten ti-ke yöllä nähty uni:

Herään asunnostani tavallisesti uupelona ja uupuneena tavalliseen aamupäivään takana tavallinen iltavuoro työpaikallani. Keittelen teetä, availen verhoja ja istuskelen koneella. Tosin, tiedän suomessa on sotatila. Väsytti, että mitenköhän tässä töissä tullaan pärjäämään ; Samaan aikaan kun tsekkailen emaileja, blogeja ja facebookin mietin, että tossa viikon päästä lähtö sitten tikkakoskelle kokoamaan joukkoja ja kertailemaan systeemejä. Mietin, että mitenkö kaikki käskyt meni ynnä muuta. Samaan aikaan olin jo tietoinen, että jossain päin rajaa jo ensimmäiset joukot tappeli ja tiesin (oikeasti epäunimaailmassa armeijassa tavatun) ystäväni olevan siellä. Aloin huolestua ja hätääntyä kunnes kaivoin puhelimen käteeni ja etsin ystäväni numeroa aikeissa soittaa / tekstata tms. Herään sängystäni hiestä märkänä puhelin kädessä jossa valmiiksi valittuna ystäväni puhelinnumero. Jumalalle kiitos, etten soittanut. Olisi ollut ihmettelemistä puhelimen toisessa päässä jos olisin vastattu.

Kyseisen päivän olin ihan sekaisin. En ollut varma oliko uni läheskään edes vähääkään totta, olin kuitenkin herännyt puhelin kourassa ja unessa kaikki arki yms oli ihan identtistä tavalliseen elämääni paitsi että oli niinko no well - sota. Seuraavana yönä sitten uni josta en muista mitään joka oli vielä paljon jännempi ja täynnä räjähdyksiä, suuria tunteita ja actionia mutta pelkistetysti:
Olen samassa sodassa. Nyt tosin olen jo tositoimissa sää/lennonjohto yms settiä säätämässä jossain päin suomea jossain ilmavoimien komentokeskuksessa. On kova tilanne ja (en muista unesta enää hirveästi muuta kuin tunnelmia ja pieniä pätkiä) jälleen kerran kyseessä on ystäväni joka on jossain taistelujen keskellä. Yritän saada häntä / hänen joukkojaan jälleen jotenkin kiinni. Herään. Hikisenä ja ahdistuneena. Kello jotain aamuyötä. Laitan ystävälleni samassa sängyssä itseäni keräillen viestin. Hän vastaa aamulla (en muista tätäkään täysin sillä puhelimeni hajosi viime viikolla ja kaikki viestit / osa numeroista jäi sinne), että oli ollut yöllä unessaan sodassa etulinjassa vetämässä lumipuku päällä ryhmää kohti taisteluita ja oli kuullut puhelimen soivan. Käskyjä komentokeskuksesta tms. Oli herännyt aamuyöllä tulleen viestini ääneen joka oli unessa puhelimen ääni.

Että tälläistä. Pitäisi varmaan tavata ihmisiä useammin.

Mennä viikolla näin unta taas.
Olen laivassa. Risteilyalus joka seilaa turun saaristossa ja on vähän niinkuin kainuun kotini/kotikotini/työpaikkani/kämppäni/entinen kouluni. Iso silja tyyppinen purkki. Olen tehnyt jonkin rikoksen koulussa (joka on kuin työpaikkani), jota minulle ei selitetä - vain joku harmiton vittujen haistattelu kolleegalle tms. Olen ällistynyt kun ihmisiä haalitaan lähes keskiaikaiseen oikeudenkäyntiin laivan kannelle. Minut määrätään mestattavaksi / tuomitaan kuolemaan. Ihminen joka on provosoinut minua suuttumaan hänelle saa vain varoituksen ja säästyy miltään. Tapa jolla minut määrätään kuolevan on hukkuminen. Unessa laiva seilailee eri paikkoihin saaristoa ja yrittää löytää mahdollisimman syviä vesiä. Eräässä "kohtauksessa" olen kannella kun laiva on kiinni nokastaan hiekkaan (SIIS VITUN ISO SILJA LAIVA!) josta näkyy pohja ja huudan kovaa, etten halua kuolla tähän - eihän tuohon voi edes hukkua! Laiva peruuttelee ja lähtee etsimään sopivampaa paikkaa. Päiviä menee. Perheeni on surullinen, jatkan työn tekemistä ja perheeni yrittää jollain tapaa viivyttää laivaa "ulapalla", ettei minua mestattaisi vaikka jotenkin alistuneina kohtaloon ovat jo antaneet periksi, mutta koettavat saada aikaa - vetoamalla työpaikkani alimiehitykseen ja työvoimapulaan yms joka hetken aikaa tehoaa. Piileskelen perheeni hytissä joka on äitini ja isäpuoleni paattisten talo(?) Jossain vaiheessa siirrytään kuitenkin mestaustilanteeseeni jossa seison kannella katsoen alas veteen. Kannella tilannetta seuraamassa ovat no kaikki ketkä tunnen tai olen varmaan koskaan nähnyt missä ikinä. Revin jotain läheistäni hihasta kun minua yritetään kerta toisensa jälkeen ja pakenemisien jälkeen (juoksen hätääntyneenä ystävieni kaulaan, exääni halaamaan, perhettäni, hakemaan toivoa tuntemattomilta, jotain apua!) - Osa ihmisistä ei tee mitään, osa yrittää selittää tuomarille, etten ole tehnyt mitään ansaikseni kuolla. lopulta huudan ja rääyn, että identtisen kaksoissiskoni on kuoltava myös jos minäkin. Tätä jonkin aikaa ja minua törkitään laitaa kohden... Kunnes herään todella virkeänä ja onnellisena, levänneenä ja lämpöisenä. Toisin sanoen - loputtoman väsyneenä, kylmästä hiestä läpimärkänä...

Tässä viikonloppuna oli ihan törkeä puristus. Onhan tässä ne aina (ellei vapaana). Edellisviikonloppu oli kokonaan vapaa. Perjantaina ennen töihin menoa aamuvuoroon kävin tätini liikeessä hakemassa töihin kuittirullia. Kerroin, että vain aamuvuoro jonka jälkeen menen tiistaina seuraavan kerran töihin. Hän katsoi minua todella huolestuneena ja oli "miten sä kestät?". Tämän jälkeen olen mennyt itseeni. Enhän luonnollisesti kestänyt. Hengailin ekan illan, tokan nukuin iltaan asti ja biletin aamuun ja kaksi seuraavaa podin ja väsyin kunnes menin töihin. Prkl. Ärsyttävää kun lähisukulaisetkin huolestuu jos mulla "liikaa vapaata" aka pari pv enempi kun normi sunnuntai vapaat. Tämä lähes ainoastaan iltavuorojen, tuplien ja triplojen teko on alkanut ottamaan päähän. Haluan elämän. Haluan liikuntaa. Haluan. Haluan rakkautta, hengata ystävieni kanssa, käydä elokuvissa teattereissa iha vittu missä vaan ihmiset käy iltaisin (jolloin minä olen töissä)...kyllähän meillä toki on lounasvuorojakin, mutta nykyään sitten joulukuun alun olen tehnyt kolme. Aikuisten oikeasti. Rytmi ihan kääntynyt ja sekaisin. Nytkin hereillä YHÄ ja huomenna 16 vasta töitä...nukun varmaan ikuisesti. Viime yönäkin olin ihan loppu ja menin vasta viiden jälkeen nukkumaan...vaikka olisi ollut ihan valmista kauraa jo 23.

Viime pe olin mamissa illassa ja monkissa yön. Meni lähes seiskaan kun sain unta. Herätys oli kympiltä. Olin koko yön jossain horteessa. Kolme peittoa, pitkät vaatteet, flunssainen kuumeisa olo. En nukahtanut varmaan missään vaiheessa. Näin tosin todella realistista unta josta en muista pahemmin kuin kuvia ja tunnelmia, etenkin kun uni oli kuvattu kuin elokuva, leikkaukset ja muukin. HUH. Mutta niin:

Olin jotenkin jossain ja aloin laulamaan. Hupaisaa, että kappaleet olivat kuitenkin tosielämässä lempiyhtyeeni show of handsin. Kappale oli Exile. Olin jossain kalliokielekkeellä josta alaspäin katsottuna maisema oli vähän niinkuin star wars phanthom menacessa (tiedän, lame.) se mesta jossa padme pitää tämän himmeän puheensa koko hallitusken tai mikä lie possen edessä. ANYWAY. Ihmiset hurraa ja laulan kuin enkeli ja liitelen kielekkeillä kuin musiikki videoissa. Jossain vastaavassa tilanteessa laulan myös kappaletta Crow on the cradle joka on bändin yksi lemppareitani. Tilassa kaikui eikä minulla ollut edes taustoja. Sitä resonointia vartalostani.

Teen ihan hirveästi töitä. Keikkaa ja kierrän ja puurran. Jossain vaiheessa systeri varastaa mun biisin (joka oli show of handsin! Hahahah, hupaisaa.) ja väittää sitä omakseen. Joka on myös yksi yhtyeen lempi biisejäni...

Olin kotonani joka oli hirveä lukaali. Jotenkin kaikki työkaverit, bändi, tuottajat, sisko ja kaikki olivat lopulta pettäneet minut. Revin tavaroita ulos hyllyiltä, huusin ja raivosin, itkin ja pahoinpitelin itseäni niin suuren henkisen tuskan vallassa. Äitini hätääntyneenä tuli perässä ja yritti rauhoitella. Lopulta juoksin ulos pihalle joka oli kaikki elämäni maisemat. Juoksin sukevan pihan poikki, prikaatin seiska talon takapihan poikki, hoikanlammen rantaa, korholanmäellä, huolin pihalla rymättylässä (mummoni äidin kotitalon piha), mummon ja ukin pihalla raisiossa, hallin (?) aukin pihan läpi (en vittu tiedä mistä tämäkin), turussa, kajaanissa, iisalmessa...kunnes lopulta kaaduin rähmälleni hiekkaan. Aurinko värjäsi kaiken punaiseksi laskien ja silti oli niin kuuma. Äitini oli juossut kaiken aikaa perässäni. Hän otti minusta kiinni ja yritti heristää järkeä huutamalla, että vaikka olisin kuinka paljon työtä tekevä ja öky rikas en olisi onnellinen. Haukoin henkeä pillahtamaisillani itkuun ja velloin epätoivossa. Lopulta huusin sydämmeni pohjasta: "En halua olla rikas. Haluan vaan tehdä töitä!" Herään. Hiestä litiläpimärkänä. herään tasan siihen, kun huudan että mä haluan vaan tehdä töitä. Katson kelloa joka on alle minuuttia vaille ennen kuin herätys soi. Olen hyvä jos nukkunut pari tuntia.

WEEEIRD.

Kyllä onneksi eilen sai jalkapalloa ja hampurilaisia. Nykyinen sunnuntai spessu traditio lähes. Pakko. Jotain muutakin. No tänään... Tuli tässä tehtyä hyvää thai keittoa, tyttöiltyä ja valvottua taas ikeen itsensä. kello on lähes viisi, väsyttää joo mutta mielummin sitä kuuntelisi musiikkia. Pää on pyörällä ja silti ei tunne ja tiedä mitään. Mietin päivästä toiseen nykyään, että tätäkö tämä on; keskinkertaista eloa. Päivästä toiseen töitä, liikaa töitä ja palkkaa hyvä jos niin, että elää. ystävät asuvat missä lie, ihmiset jotka sinua tapaavat tapaavat sinut baarissa jossa et ikinä käy koska olet aina töissä joten he tulevat käymään ravintolaasi sinua tapaamaan. Sinua ei enää kutsuta mihinkään koska et kuitenkaan tulisi. Kukaan ei enää jaksa pitää yhteyttä. Ja olen ite niin paska pitään yhteyttä etenkin kun nyt viime aikoina tässä menossa kolmas varapuhelin sillä aikaa kun odotan omani tuloa korjauksesta....

Ja olohuoneessasi on ihania ihmisiä, mutta et jaksaisi sielläkään olla aina. Ihminen jota rakastit ei sinua halua, ystäväsi ovat jossain ulkomailla tai toisissa kaupungeissa tai tahoillaan parisuhteissa ja kiireisiä 8-16 arjessa, opiskelupiirien omissa jutuissa...Sitten ihastuu vääriin ihmisiin. Ja minä en näköjään koskaan saa mitä haluan tai jään aina viimeiseksi vaihtoehdoksi. Eli - keskinkertaisuutta. Alan hiljalleen olemaan niin väsynyt itseeni.
Kaikki on niin pyhän yksinkertaista ja sitten samalla ei ollenkaan. Mä en vaan jaksaisi enää tässä vaiheessa elämää pohtia, elää vaan niin kuin tuntuu - mutta se ei taas ole musta täysin aina kiinni. Ja toisaalta, tiedän miten asiat kuitenkin menee. Kyllä mä nielen mitä vaan.
Ja totta tosiaan - en koskaan näe unia. Nyt kyllä sitäkin enempi...

Oh, please ignore me. Tämä on taas tälläistä aamuisen alihuomisen musiikin ja oman kaikkea kaipaavan alitajuntani ja melankolinani tuomaa aivomyrskyä jossa ei ole mitään järkeä. Aamen. Mutta pieni makupala bändiä jota olen luukuttanut viikkoja silmät sydämmen muotoisena.

So this is where I hurt
You know I won't make it
And every day it hurts
You know I can't break it
I won't break it


I never wanna know
What you mean to me
And all I need to know
Is you are here with me


Consider where I hurt
You know your love breaks me
And I won't make you hurt
You know I can't break it
I won't break it


I never wanna know
What you mean to me
And all I need to know
That you are here with me

The Pineapple Thief - All I need to know

And everyday is a little more to see

2009-02-05T03:21:00.003+02:00

Elämä on viime aikoina ollut outoa.

Olen halunnut niin palavasti kirjoittaa tänne mitä minulle kuuluu, mutta kun en tiedä sitä itsekkään. Kerta toisensa jälkeen kun jokin asia elämässä sutvaantuu tulee toinen joka vetää jalat alta - perheasia, suru, suhdejuttu, ystävyysjuttu...pääosin tietysti olen ollut hirveän kiireinen (liian) töissä ja kärsinyt sen vuoksi suuresta yksinäisyydestä. Ja niin monta upeaa unta, niin upeaa kohtaamista, hetkeä ja puhuttua keskustelua, tunnettani yms on jäänyt tänne kirjoittamatta, että yritän vain pänttää niitä päähäni, että jossain vaiheessa kirjoitan ne vaikka yhteen entryyn ja muistan. Elossa ollaan. :) Työt on kivaa, henk. koht elo vienyt tilaan jossa itsestäni en niin jaksa välittää jotta teen töitä, nukun ja teen töitä. Lupaan että tästä tää valojen myötä. viimeksi kun eilen aurinko porotti heräsin aikaisin vahingossa ja siivosin kuin myrsky ja asunto on kuin uusi. (sen päälle menin töihin jossa olin loppu hullusta huhkimisesta!) ...

I find it hard to find the simple way
When the simple way,
Is an ocean.
I find it hard to justify these days
When all our days,
Are just a token.
I hope you hear the things i need to say
As they will remain,
Unspoken.

So read my mind.
It's crying out for love, to find.

This is the start of the end for me
As the end for me,
Is not over.
And everyday is a little more to see
A little more to be
When it's over.

The Pinappe Thief - This will remain unspoken

Siivosin eilen valon huumassa asuntoni ja haluaisin vain olla täällä. Sääli, ettei dikiboxia. Muuten makaisin vapaa-aikani ja tuijottaisin vain vaikka tekstiteeveetä säästäen rahaa.

Whole Lotta Love

2009-01-22T02:13:00.001+02:00

Kirjoitettu 02.00 yällä, ei ole tullut onlain, kiitos bloggerin tauon joka kestäneen tietty aamuseen...

Tuo on niin nappi meitsiä.

Hurjasti taase tehty töitä tässä. On se vaan niin. Tänään vuosi siitä kuin aloitin pääleipätyössäni työharjoittelun josta sitten hiljalleen siirryin ihan leipään kiinni. Oppi ja ikä kaikki. En vaihtaisi päivääkään pois. No, ehkä viime lauantain viimeiset kaksi tuntia, mutta muuta en.

Elämä on aikasta lepposata. Ollut hyvinkin nautittavia hetkiä; puurtamista, työssä onnistumisia sekä epäonnistumisia, asiakkaita jotka tulevat kiitoksissaan kättelemään ja jotain omia tyhmiä mokia joiden takia tulen kuukausia hetkittäin laskemaan pääni. Vähän niinko sikakännimorkkiksen flashback kuvia silmiensä taakse saaneena...Muuten voin vaan niistä hetkistä jolloin saan edes hetken ystävien kanssa olla, olla töissä, nauraa kiirettä väsyneenä tiskin takana hyvien tyyppien kanssa toisessa työpaikassa, palkan saaneena huomata et en silti tienaa mitään niin SILTI olla koko ajan iloinen onnellinen...Vaikka lumi sullaa ja mitä ikinä. Löytänyt hyviä yhtyeitä viime aikoina ja popittanut paljon musaa. Ollut laiska ja pläeh. Nähnyt himmeitä unia jotka eivät jätä rauhaan. viime yönä sodin, sodin so hard että en ollut ihan varma tuntiin kun heräsin, että oliko rauha. Kristus.

Kaikille. Inspiroivia puheita silvuplee. meitsi yrittäisi vaikkapa nukkua kun tuossa pitäisi itseasissa ihan tuota pikaa taas nousta...

Random shit about Lotta - Awesome!!

2009-01-13T00:24:00.007+02:00

Tai sitten ei. Ko ei keksi. Sisko pisti tekee, mutta kun siskolla niin monta samaa, että vois vaan cut and paste tänne...voisin tietty perus koulusettimäisellä tavalla tehdä oman ja vaihtaa sanoja ja ja...

1. Link to the person who tagged you. / Linkitä henkilö joka haastoi sinut.
2. Post the rules on your blog. / Kirjoita säännöt blogiisi.
3. Write six random things about yourself. / Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.
4. Tag six people at the end of your post and link to them. / Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.
5. Let each person know they have been tagged and leave a comment on their blog. / Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.
6. Let the tagger know when your entry is up. / Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen.

Tätä nyt ei varmaan kukkaa lue... paitsi lähiperhe ja frendit (jos nekään) niin en silleen haastele. Voivat sitten kadulla tulla, että "Kuule, Lotta - mulla kuus juttuu sulle..."
Ei vaan kukaan saa kopsailla mielellään, haastan ihan kaikki. Kuhan mulle ilmo tietty! ;)

1. Olen ns. "luonnonuskovainen". Kaikki maailman uskonnot kiehtovat syvästi ja olen tutkinut kaikkia uskontoja pienestä pitäen, etsinyt omaa tietäni ja välillä todennut, että jahka pidemmän päälle olen eklektinen heebo. (Daddy-O'n) puolelta perhepiirissä on kuitenkin vahvana ollut suomen ns. muinaisusko (ellei kumpienkin isoäitieni semivahvaa kristinuskoa lasketa) tai luonnonusko. Metsä, luonto, maailma on temppelini ja sille kumarran. Tähän liittyy rakkauteni tähtiin, taivaaseen ja muhkeisiin metsiin. Tapa ja tunne on kuitenkin sen verran yksityinen, etten tässä ala sen kummemmin sitä selvittelemähän. Nuorempana imin kaiken shamanismista, vanhempana syvennyin muuhun. Tätä nykyä eläilen itseni kanssa kiitelleen ilolla (ei uskoisi kun juttujani kuuntelee, eiks je!) sitä jokaista siunattua päivää jonka saan elää.

2. Olen tiedefriikki. Tämä on sama, kuin siskollani numero kakkosena, mutta EN voi vastustaa. Olemme koko helvetin elämämme jakaneet saman intohimon tieteeseen, ennenkaikkea tähtitieteeseen. Lainaten siskoa joka on täysin yksi yhteen kanssani: " Astronomia on kaikista lähimpänä sydäntä, mutta arkeologia, paleontologian ja vulkanologia on myös ässää! Tähtitieteeseen pimahdin jo pentuna katsellessani ylen esittämää, Carl Saganin Kosmos televisiosarjaa ymmärtämättä siitä mitään (en osannut lukea vielä esikouluikäisenä), mutta kuvat veivät mukanaan. Asuimme sopivasti maalla, joten Siskoni kanssa makasimme lumihangessa katsoen ylös tähtiin. Vanhempamme eivät osanneet vastata kysymyksiin, joten ostivat meille juuri julkaistun Mauri Kunnaksen Suuri Avaruusseikkailu (joka on yhä lempikirjani). Päätin jo pienenä, että ryhdyn tähtitieteilijäksi tai astronautiksi. Taivas on vuosien saatossa tullut selattua läpi aika tehokkaasti, yhä syvämmeltä ja syvemmälle kurkottaen. Varhaisteinistä nuoreen aikuiseen lähes asuin tähtitornilla. Nykyisin nautin taivaasta mieluiten yksin tai Kaukaisen seurassa, jonka tapasin kutosluokkalaisena Turun Ursan kerhoilloissa. Taivas kulkee aina mukana enkä koskaan unohda olla katsomatta, mitä upeaa se taas tarjoaa. Ja kaukoputken etsintämoottorin hurina yössä... Kuin kissan kehräystä!
Joo-o, kuin itseni kirjoittamana. Tähän liittynee myös intohimoni yleisesti taivaaseen - armeijassakin hain IV (the sissit!) posseen, mutta lentosään herra väkisin repi joukkoonsa kuin näki harrastukseni. Oli kyllä toisaalta hienoa tutkailla pää kenossa pilviä tietäen niiden nimet...<3 Mitä ikinä maailmassa, tähdet on aina tutut ja turvalliset. Melkein. Ja taivas... päivästä päivään yleensä, täysin erillainen. Ihana tosi asia joka jaksaa kiehtoa joka hetki. Kun astun ulos, katson ekana hetken ylös päin.

3. KUTEN SISKONI Pelkään eniten maailmassa laivojen potkureita, sukellusveneitä ja öljynporauslauttoja.Sen lisäksi - Isot ankkurit saavat myös hirveän ahdistuksen valtaan. En voi ikinä hypätä uimaan veneen perästä, enkä nousta sieltä takaisin. Pelkään syvissä vesissä aina sukellusveneitä. Ajatus kuinka syvälle öljynporauslautat menevät on hirveä. En kestä katsoa suomenjoutsenessa killuvaa itseni kokoista ankkuria ja ajatella kuinka se losahtaa meren pohjaan.

4. Minulla on kahden kissan (Nobody -kuollut-, Somebody -yhteishuoltajuus siskoni kanssa-) lisäksi ollut lemmikkinä kolme kultakalaa nimeltään Lars, Von ja Trier. Von kuoli kuukauden sisään. Lars ja Trier porskuttivat aika pitkään, mutta kultakalatkaan eivät ole ikuisia ja jokaisen kuolema oli pieni kriisi joten tyydyin kissoihin josta ekan safkasi ilves. Somebodyä aka Samppaa ei ole siis ikinä viety Korholanmäelle ja päästetty ulos; Eliminoidaan ilves.

5. Rakastan kenkiä. Rakastan. Haluaisin kaikki maailman ihanat upeat korkkarit ja 153cm mittaisena varmaankin näyttäisin idiootilta. Silti kaapissani on muutamat upeat popot joita en ole ikinä käyttänyt muuta kuin kotona. Sen sijaan - aina kun olen lähtemässä ostamaan jotain mielettömiä tyttökenkiä matkaani tarttuu maiharit, prätkäbuutsit tai - suurin paheeni -> lenkkarit. Paheeni on old school kasari sniikkerit. Onneksi näin köyhänä en omista mitään ebayta tai sneakerfreakkia vaan omani olen hankkinut kirppareilta, poistolaareista (miten voi löytää harvinaiset reebokin freestylerit anttilan "reebok näytemallierä 29e" korista OMG!!), huuto.netistä ja ties mistä. Puman ja niken tossut on paheeni, amen.

6. Kerään kylttejä. Niitä on tullut ihme paikoista, jopa ystävältä tuliaisina englannista asti. Myös "ei kenenkään maalta" suomen ja veli-venäjän välistä on jotain nauhan pätkää anastettu. En voi sille mitään...Autossa odottanee pari mahtavaa kylttiä ja hienoja kylttejä paloi kotikotona vuosia sitten tulipalossa joita en ikinä kerinnyt saamaan turkuun asti. Viime aikoina on kuitenkin jo jätetty ruuvimeisseli pois käsilaukusta sillä asunto (seinät) ovat sen verran pienet...

Joo - o. Siskon kanssa tässä turistu samaan aikaan netissä ja minähän en itsestäni mitään huisaa keksinyt. Sisko ehdotteli kaiken tämän lisäksi myös seuraavia;
- "oot lapsena halunut olla poika ja kävitkin intin." (Senni, en halunut olla poika, halusin olla erillainen kuin sinä! Ja en käynyt inttiä siksi, että olisin halunut olla poika! :D )
- "nuoresta ijästä huolimatta olet ollut ravintolaalalla ikuisuuden." (luv.)
- "sun kämpässä kummittelee." (Word!)
- "oot vaihtanut hiustyylejä tosi paljon jo pikkumukulasta asti." (hähä, jos sais vanhoista tietokoneista ja siskolta skannattua kuvia niin i promise - tulee kunnon kollaasit joskus tässä...)
- "keräät kylpyankkoja." (Itseasiassa olen itse ostanut varmaan kaksi, muut ovat tulleet muualta, ja niitä on alkanut tulemaan jo ihan tarpeeksi! :D )
- "ja tossuja..." (uh, joo...)
- "oot blogannut jo kauan ennen kun blogit tuli kovaksi jutuksi" (vuodesta 2000!)
- "melkein vahingossa sulla on sikana pinkkiä..." (Korjattakoon, funky pinkkiä aka fuksiaa. Kyllä. Jengi on alkanut hiffaa tämän ja saan yllättävän usein pinkkei lahjoja yms juttuja. <3 Hupaa.)br> - "teet vahingossa aina upeita drinkkejä." (vahingossa? ;) Pitikin kysyä siskolta mistä tuo vahingossa tuli, mutta unohtui...)
- "lopetit todistetusti tupakoinnin 2001." (ja 2006 intissä.)
- "sulla on aito knalli." (Word. S'on hieno!)

Näinnikkää taase. Jos kamera toimisi saisitte mun uusista hiuksista kuvaa, mutta ko ei toimi niin ette saa. Hirmusasti taas töitä, ei se hellitä vaikka on ns. tipaton ihmisillä. Sain sentään tänään aka vapaa päivänäni väsymyksen ja vatsataudin keskeltä energiaa siivota ja asunto on ah niin ihana ja puhdas jälleen. Viihdyn. Kunpa tulisi kevät.

Np. Radiohead - Pyramid song.

.... There was nothing to fear and nothing to doubt ...

WOO it is Lotta all right!

2009-01-08T13:42:00.002+02:00

Lottis pikkujouluissa. Mä olen koko viime yön purrut hampaita yhteen ja viisaudenhammasta vähän särkee yhä ja koko naama ihan turta. Mutta pieni tee ja iloinen video messiin. He're sumthing for ya'll!

Strange dreams

2009-01-07T14:16:00.002+02:00

Parit vapaat meni jotenkin oudosti tuossa. Joulu meni jotenkin siinä sairastellessa, sitten vähän töitä, vähän lepoa taas kotikotona ja takaisin uudeksi vuodeksi töihin. Siinäkin päivät meni ilman mitään järkevää rytmiä. Sitten taas töihin pitkiin vuoroihin ja vapaat. Nukuin, istuin baareissa ja makasin kotona. NOTHING. Ja kaikenlisäksi vaihtelevasti vittumaista kipua poskessa - viisaurenhampi se sieltä.

Eilen kattelin Fight Clubin pitkästä aikaa. Nousin lähemmäs yhdeksää vasta illalla sängystä, hain pitsaa ja leffailin. Nukuin oudosti, heräsin taattuna siitä, että myöhässä töistä joskus kuuden aikaan. Näin puolihereillä unia joissa minulla oli helvetin timmisti treenattu vatsa, makselin laskuja (ja sitten hereillä aloin maksamaan laskuja ja nordean netti ei toimi wtf!!) ... No toivottavasti puhelin ei kerkee mennä kiinni ko ei pääse maksaa laskua ja pari varoitusta jo tullut, eek.

Elämä on. Ehanaa vaihtelevaisella tasolla. Pitää pistää joulukuusta joku kuva entry tänne jaksa ehdin käsittelemään kuvia...tuossa ne aamusella imuttelin jo koneelle...

Np. Robyn - With every heartbeat
Ayreon - Amazing Flight
Foo Fighters - Come alive

2008-12-24T02:25:00.001+02:00

tolu tuoksuu. valvon taas. aikastas loppu tähän pyhään loputtomaan unettomuuteen. vie voimat. mut nyt joulu. kotiin aamusta. sit nukun. nukun. nukun.

Family tattoos

2008-12-12T12:43:00.002+02:00

Me and my sister took matching identical tattoos about an year ago. Now Daddy-o took same picture. Since this twin tattoo is me and Senni, sisters - warrior and healer or so (and I am the warrior there, you see.), Dad is added there in his picture. Just under us and bound in to us. Yeah. So here is me and Senni year ago.

And here is Dad's fresh version of it. It is a way bigger than ours.

It is Mum's birthday today. Love you. Happy bday!! You gotta get one before you die, right?! :D :D

Ikuinen leikki

2008-11-27T12:51:00.001+02:00

Painan kaasua lujaa pohjaan
seison paikoillaan
Saat kiinni mut uudestaan taas
Oli kertomus kauneimmillaan
keijutanssia vaan:
et tahtonut satuttaakaan
Narri olen kuninkaan
tulet uniin asumaan
ja sun pelkosi rajoittaa mua
Ylles alat pukemaan 
sun satuviittaa kirjavaa
Mä en tahtoisi rakastaa sua

kerto: 
Koskettaa, hajottaa
rajoittaa, voittaa
Unten maa, matala maailma-
yö voittaa, voittaa

Ei mennyttä takaisin saa
en tahtoisikaan
Oon koettanut unohtaa vaan
Ja naamiaiset satumaan
ne on lopuillaan
Niin seireeni vei kuninkaan
Ennen lauloin kauniimmin
kunnes vihdoin tajusin:
se ei vie sua unista pois
Mulla menee lujempaa
kuin kukaan teistä arvaakaan
ja jos sattuu
se kovettaa mua

Koskettaa, hajottaa...

Ikuinen piilo, ikuinen leikki
Kukaan ei huomaa
olen niin hiljaa

Koskettaa, hajottaa...

By: PMMP

En tiiä, mutta pakko hypettää

2008-11-19T00:49:00.004+02:00

...meinaan uudesta star trek trailerista.
Viikko jos toinenkin sisko laittaa viestiä et OMG et tiiä mitä. No olin tietty et WTF. Ja sitten linkki. Ja kollektiivinen huutokirkumis ää mä en kestä puhelu. Kummatkin tiedettiin, että hei - tässä on nyt hyvin tärkeä asia menossa. Ja tuloillaan. Ja näissä asioissa on vitsit vähissä. Okei, Kirkin näyttelijä näyttää no ... emt. Ja sitten SIMON PEGG. Pus.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan niinkoin piti tossa kun tuli vihdoin kotiin töiden jälkeen. Laitan koneen päälle. "Oh, vihdoin traileri." Ajattelin siskon linkkipostausta facebookissa katsellessani. Klikkaan linkkiä. Download that motherfucking nigga kwiktaim nau. MIT VIT. Mulla on tietysti sata ohjelmaa ja ja niiden sata versiota, ja myös tämän kyseisen ohjelman triljoonas päivitys joka vaan ei sattunut olemaan juuri se ainoa ja oikea. Tässä välissä ajattelen, että antaa olla. Googlaan. Ei löydy. Helvetti. Ei muuta kuin noodelit kiehumaan ja tee. No, tämä johtaa siihen, että olen polttaa asuntoni -> sulannut kahvinkeitin. Operaatio tuuletus, keittimen irrottaminen (toinen keitin sitten toukokuun - keittiöni on aka yksi liesi jossa kaikki pinta - käännä yksi väärä levy päälle joka sattuu helposti sillä olen aina työskennellyt UUSIEN liesien kanssa), ulos roudaaminen, muovin irti raapiminen sulattaminen ja peseminen...kristus maaria ja loppu posse! TÄMÄN jälkeen päädyn siihen (parin savukkeen jälkeen ulkona), että vittu. Minähän downloadaan sitten sen uuden version. Siinä meni sitten tietysti tovi jos toinen. Ohjelma koneella instaloi itseään pari vuotta jonka aikana uusi yritys nuudeleista oli jo syöty, siskon kanssa tsätätty, luettu blogit läpi ja vaihdettu pussilakanat. JA SITTEN VIHDOINKIN.

Okei, mä olen ihan innoissani jotenkin sairaalla hauskalla ti tihi tavalla. Sisko tietää.

Silti tämä jonka löysin nostaa enemmän karvat pystyyn.

Vähän sama kuin kyyneleet nähdessäni tähtien sodan special editionin ensimmäiset tummat ruutu sekunnit joskus silloin kun turussa oli forumissakin leffateatteri. Ja onnelan kohdalla sarjis/scifi kauppa.

Paras leffa niistä kaikista vaan kuintekin on star trek - First contact. Nähnyt leffassa ja sen jälkeen kymmeniä kertoja. Tässä se näin illan ratoksi ja omaksi ilokseni yhdeksässä minuutissa:

Kreisi viikko edessä taas. Ei tässä kerkee muuta kuin töitä tehdä. Toivottavasti olisi vähemmän itseäni fyysisesti telova viikko kun edellinen. Aamen.

Musta valkoista

2008-11-13T18:44:00.003+02:00

Taitel aka title meinaa sitä lemppari yhdistelmääni väreistä. Tuntuu, että elo just nyt moista. Sitä on töissä ja tulee kotiin, nukkuu ja menee taas töihin. Elämä aka kämppä ihan kaaos, ikinä ei aikaa siivota, haisee, tyhjä jääkaappi, ei aikaa sisustaa tms. Kasoja rojua vaan nurkissa. Väsyttää kun haluaisi raha-asiat kuntoon. Ei saa aikaiseksi soittaa laskuja kuntoon yms. Herää, töitä, nukkuu vähän, töitä. Nukkuu. Istuu alvarissa parilla vaihtamassa kuulumisia niiden ihmisten kanssa joita kerkee töiden välissä tavata (yleensä myös yhtä samaa alan edustusta) ja unta. Rullaati rullaa. Sataa sattaapi sataa. Synttärit meni, lahjoja sain hyvin paljon vähemmän kun siskoni (kateellinen, ei aikaa järjestää juhlia, tavata ihmisiä, juhlia ylipäätänsä itseänsä niin kuin haluaisi ja olla kiitotähtipistejeejee rakastakaa mua! Boring. )mutta ah niin hupaisia. Äitiltä kaunis koru, Ekalta uudesta seelannista popot (jotka jää odottamaan kesää!) ja intialaisia käsikoruja, Raisalta ghetto korvakorut, Matilta grafikkaa (pitäisi kehystää) ... jos olisi rahaa ostaisin itselleni digiboxin. Mutko ei. Joo-o, pitäisi tästä nyt tiskata, kovasti uhosin töissä lähtiessäni ainoalle vapaa illalleni, että siivoan. Samantien soitti Simo, jonka näin kahvin merkeissä ja perään inttikaveri jota en ole nähnyt sitten armeijan. Eli n. 3 vuoteen!! On turussa ja haluaa nähdä. Toki, passaa. Suunnitelmat meni uusiksi, kämppä yhä kaaos haiseva kolo, sänky hiekkaa täynnä - ihan sama. Huomenna aikainen herätys ja kotiin kömmin lie töistä joskus 5-6am välillä nukkumaan hetkeksi...

Muutama kuva. Tallinnasta löysin kirpparilta parilla eurolla Reebokin blacktop retro koriskengät ihan alkuperäiskunnossa, pari kertaa pidettyinä. OOO!!! :D Tässä sitten niitä esittelen...

Ja ihte popot!!

Kesää kaivaten ja parempaa helpompaa ja enemmän vähemmän henkisesti rikkoineisempaa kesää odotellessä summer-Lotta 2008.

LATERS. Tapahtunu kaikenlaista, mutta kiire - kertoa sitte myöhemmin.

no sleep

2008-11-09T10:10:00.002+02:00

It is fathers day now. I started my shift when it was friday noon and slept something in between and here I am. Some chat, few beers and fast food...and It is over ten am, people are having time with their fathers in fathers day...my only free day and I am not even yet sleeping. i should do loundry and then monday again work at morning. I should kinda end these nightclub with lunch and dinner service days. really. I miss dad back in north. I miss my grandads who's not here. I want to sleep. i am so tiiired. I woke up over 24h ago...

Aurinko paistaa mutta ei huvita

2008-11-06T14:09:00.003+02:00

Päätä särkee, "onnenpäivät", puolet naamasta turvonnut ja polvet ruvella. Lisäksi viikko kausia jatkunut niskakipu. Tämän lisäksi huomasin juuri, että olin saanut n. tonnin palkkaa viime kuusta vaikka olin koko ajan töissä. Pitäisi olla pokkaa kysyä kuukausipalkkaa jne, mutta kun ei ole. Tässä sitä ollaan 25 vuotta justiinsa täytettynä, varaa maksaa vuokra, pankkilaina ja puhelinlasku ... sitten laskupinot kertyy ja ei ole varaa pitää itsestään edes huolta. Ja mitä muuta tekee on kun töissä? Ei mitään muuta. Kohta varmaan menee nettikin kiinni ja sähköt...

Haluaisi elämänsä kuntoon. Haluaisi järkevää palkkaa ja jonkunmoista kunnioitusta töistään mitä tekee. Kiitosta. Koska tekee kuintenkin intohimoisesti ja haluten oppia. Jos annettaisi jotain vastuuta edes vähän. Kukaan halua maksaa siitä. Pitäisikö vaan mennä tokille, pitäisikö hakeutua eri paikkaan (en halua!) ... Urgh, masentavaa.

Pitäisi mennä kauppaan mutta ei tällä naamalla. Huoh. Töihinkin pitäisi mennä. Ystäväni viettää syntymäpäivää ja en pääse juhlimaan sillä olen töissä. Tyypillistä.

Hyvää syntymäpäivää Emmi! <3

EDIT 14.25.
Totta tosiaan. Onnea myös Ameriikan yhdysvaltojen uudelle Herra Presidentille. Olisi ollut häkellyttävä fiasko jos McCain olisi valitty presidentiksi. Mietin jo kauhuskenaariota; McCain salamurhataan, Palin nousee presidentiksi, dinosaurukset valtaavat jälleen maan (mikä olis kyllä niin siistii!) ...No Joo-o. Toivottavasti Obama johtaisi maansa muutokseen ja olisi sanojensa mittainen mies.

Kuva: täältä
Robert Kennedy sanoin: "Things are moving so fast in race relations a Negro could be president in 40 years." ...ja näistä sanoista on se noin neljäkymmentä vuotta. Jännittävää! Jia!

Bday

2008-11-04T01:24:00.003+02:00

Tänään täytin 25. Tarkoitus oli kreisibailata himmeästi arounda, mutta kas kummaa. Kävin ystävää moikkaamassa työpaikallani ja syöttämässä hälle juustokeikkiä, sitä ennen näin legendaarisella syndeoluella siskoani apteekissa jonka jälkeen menin ystäväni kanssa alvariin / aka olohuoneeseeni istuskelemaan. Nyt kotona juon yksinäni cavaa ja nautiskelen (ahmin?) chevre juustoa, tete de monne ja parrano robusto gouda juustoa uusi mekko päällä hörppien cavaa. Huomenna töitä ja tässä sitä lemmin elämääni syvässä omassa dekadenssissani. Kraisoolmaiti.

Senni och Lotta 20v.
Tiedän, että siskolla oikeasti hienompia kuvia...viikonlopulta, perjantaisesta illasta perheen kanssa yms...mutta ainoa mikä on saatavilla (koska kamerani on särki enkä saa kuvaa edes ah niin haistakaa hanskaa juuston ystävät juustolautasestani atm.) viikonlopusta on tämä tuleva jonka turvin toivotan viikon alkuja. Huomenna töitä ja siitä se lähtee...

Twin sisters 25y.
Pakko kertoa; tänään käytiin systerin kanssa alkossa. Menin eka tiskille ja multa pyydettiin paperit mutta siskolta ei tijihihihihiih. kriihihih. Bwahaah. Gyah. Ha. Joo. Anteeksi vaan. Mutta see the idea. XD

Pyhäinmiesten päivää vaan

2008-11-01T14:53:00.002+02:00

Tässä ihmuttelen kahvia ja kattelen toisella silmällä addiktoitumiseni syvintä kohdetta aka most hauntedia. Hyvää viihdettä. Eilen oltiin duunipaikallani Mamissa Äitin, Pentin ja siskon kanssa syömässä ja juhlistamassa vanhenemistamme. Oli aivan mielettömän ihana ilta, käytiin vielä lehmässä coctaileilla ja siskon kanssa yhdellä ihme coctaililla monkissa. Sitten selkä alkoi kiukutella ja lähdin vikkelästi kotiin. Buranata naamaan ja taju pois. Heräilin äsken ihan jumissa. Rankka viikko, ei varaa kiropraktikkaan niin koko ajan ihan helvetin särki. Ei viitsi hakea saikkuakaan koska samapa tuo. Yeah. Pitäisi tästä repiä itsensä suihkuun ja lähteä hesaa kohti. Illemmalla Isän kanssa katsomaan Finlandia talolle (the original) Count Basie Orchrestraa. Pyhän ja tulevien synttäreitteni kunniaksi...

*Sytyttää sikarin ja vetää knallin syvälle päähän*

New hairdo

2008-10-29T19:49:00.002+02:00

Tasainen kaunis leikkaus, oma väri mutta vähän sitä mustaa kasvattelen pois. takaa pitenevä ja toiselta sivulta kanssa pitkä. Nätti naisellisempi.

Some pics during the summer and autumn

2008-10-27T18:41:00.002+02:00

Yeah, Have done a lot of stuff - but of course mostly working. I found these few pics of me on computer's workdesk (työpöytä?) and decided to put them online. Ok, here we go. First, me posing at my new apartment.

This is a picture of me and Raisa during UMF festivals closing club. It was the last hot day and my free day of as an sunday. We had great time even thought I was death tired after grazy work shifts. There are three pics here, at last one I am fooling around with Anna who got some paint on her face.

I love this funny picture of me. We were having a weekend of at Sweden - every years father daughter weekend. Here I am at Amusement park called Liseberg showing of my talent as bunny girl. How depressive I am! :D

I also found few pictures of trip to Tallin which girls and I did few week ago. It was nice weekend away. I met Eeva which I miss so much. At first picture I am at the hostel and next one is me and Raisa on our way to see all the nice bars! Jia. And last one is whole group of girls on a ferry back to Helsinki / Finland. Deck is great place to have a pint or two. Even in autumn. Brr! I have lots of pics but I am on my way to drop keys to Monk, so I am kinda in a hurry. I promise to put some details of m'life here now more often, in a shape of pics too...

Jia!

Long time no meri

2008-10-27T16:08:00.002+02:00

Ei ole ollut halua, aikaa, huvittanut kirjoittaa. Elo on samaa päivästä toiseen ja taas toisaalta ei ole. Kirjoittanut aina vuosia tätä itselleni ja monet ihmiset lukeneet ja ottaneet syyttä asioita itseensä ilman, että todennäköisesti en ole puhunut mistään heihin liittyvästä. Pääosin tämäkin on vain purkautumiskeinoni, paikka jonne pistää itselleni ajatuksia ja tunteita ylös. Foorumi valittamiselle, heikoille hetkille, ajatuspalloille, toiveille ja pettymyksile. Kertoa itselleni päivistäni. Pohtia. Jossain vaiheessa jälleen tilalle tuli ahdistus ja itsekontrolli, minkä jälkeen ei ole ollut paljoa sanottavaa. Nyt ajattelin kyllä, että on palattava kirjoittelemaan ja alkaa taas aktiiviseksi. Joku päivä tässä aion uudistaa vielä layotinkin. Yeps.
Lukenut useasta blogista haasteen, mihin minua nyt ei ole haastettu, mutta ajattelin haastaa itse itseni.

Paljastan millainen oikeasti olen:

Matkustaessani?

En ole paljoa ulkomailla matkannut. Yleensä matkalle lähtiessäni olen kovan matkakuumeen vallassa. Pakkaan kuitenkin vasta viime tingassa ja otan joko liikaa tai liian vähän mukaan. Yleensä en jaksa / viitsi ottaa selvää mestasta johon olen menossa, vaan menen aika randomisti sitten vain minne nenä vie. Nautin matkustamisesta ystävien kanssa, hengailusta ja vapaudesta mennä minne tykkään. Iloitsen käydä syömässä eri paikoissa, juomassa paikallisia oluita, mennä paikallisten pariin ja tutustua uusiin ihmisiin. Vihaan palaamista kotiin. Unelmoin lomasta jossain lämpimässä jossa voisi vain loikoilla auringossa ja olla tekemättä mitään. En ole koskaan ollut etelässä ja olen aina käynyt talvella reissuissa - yleensä kaupungeissa. Historiaa tulviva paikka esim. Berliini meni ihan puhtaasti historian ja shoppailun piikkiin. Loistava kaupunki.

Kotona?

En yleensä saa mitään aikaiseksi. Makaan sängyssä, juon teetä ja laiskottelen. Nukun. Dataan. Olen sen verran vähän kotona, että viihdyn vain laiskotellen. Joskus tulee pyykättyä ja siivottua. Asuntoni on vielä ihan vaiheessa, eli kaaos on aikamoinen. Keittiön virkaa pitää hella ja pieni kaappi joten pahemmin ruokaa tulee koskaan tehtyä. Kaipaan edellisen asuntoni keittiötä syvästi ja palavasti.

Rakastuneena?

Aika ehdoton, intohimoinen mutta myöskin epävarma. Olen hyvin kaikki tai ei mitään persoona. Rakastuneena olen myös jonkin viirun sokea , hölmö ja äärimmäisen epäitsekäs. En kykene käsittelemään tunteitani joten monta kertaa pelkään liikaa päästäkseni itseni irti. Pidän tilasta jolloin rakastuneisuus muuttuu rakastamiseksi.

Romanttisena?

En ole yltiöromonttinen ihminen. Tai sanotaanko, että olen kaappiromantikko. Pidän pienistä eleistä, antaa lahjoja, tehdä jotain pientä, auttaa tarvittaessa ennen kuin toinen edes tietää jotain tarvitsevansa. Tietysti joskus hetket viinin, hyvän ruuan ja laiskottelun merkeissä heittää romanttiseksi. Elämässäni tosin on nolla romantiikkaa nykyään, jotenka vaikea taas sanoa.

Huonoimmillani?

Hirveä karmea äpyttäjä, tempperamenttinen, "kaikki tai ei mitään" puoli minussa korostuu hyvin. Maailma kaatuu, olen täynnä pyhää raivoa tai itsesääliä. Epävarma pikku-tyttö jolta on tikkari varastettu. Säälittävyyteen asti huomionkipeä raivoidiootti akka.

Potiessani huonoa omaatuntoa?

En saa hengen rauhaa, enne kuin olen saanut anteeksi tai puhuttua asiat läpi. Huonoa omaatuntoa potiessani jankutan vaikka maailman tappiin asti, jotta asia on selvitetty. Harvemmin tunnen mistään huonoa omaatuntoa sillä pyrin elämään niin, ettei tarvitsisi moista tuntea. Osaan pyytää anteeksi ja haluan elää sovussa kaiken kanssa. Poden tosin usein huonoa omaatuntoa siitä, etten näe ystäviäni ja perhettä tarpeeksi. Ja etten keskity tarpeeksi itseeni.

Intohimoisena?

Intohimo ja rakkaus monia asioita kohtaan on perusluonnepiirteeni. Sekoan lapsellisen suurella intohimolla moniin asioihin, hurahdan, ihastun. Intohimo on voima vara joka ajaa minua työelämässä ja muutenkin kaikessa mitä teen. Iloitsen intohimoisista ihmisistä ja kunnioitan niitä, jotka ovat rohkeita toteuttaakseen intohimojensa myötä olevia toiveita ja unelmia. Itse koitan kasvaa olemaan yhtä rohkea ja vahva.

Että tämmöistä.

Jee, äänestin tyyppiä joka pääsi kaupunginvaltuustoon. Iloitsen! Kerrankin näin. Toivon, että saa ensikertalaisena vaikutettua asioihin toivomalla tavallaan. Politiikka on politiikkaa tosin. Hupaisaa huomata kuinka paljon kannatusta vihreät ja vasemmistoliitto lopulta sai.

Töissä menee aika haipakkata. Tarjoiluhommissa yritän saada rohkeutta pyytää itselleni kuukausipalkkaa, jotta voisin jättää toisen yökerhotyöni ja keskittyä siihen mitä rakastan. Haluan tehdä jotain kerran kaksi kuussa baarivuoroja, jotta taitoni pysyvät yllä, mutta keskittyä siihen missä opin tällä hetkellä valtavasti. Olen todella omistautunut työlleni ja yritän tehdä paljon jotta kolleegani tajuaisivat, että minut olisi hyvä vakinaistaa. Firmasta lähti yksi salityöntekijä pois, joten meitä on vain kolme, plus yksi extraava vanhempi vakkari ja sitten lounasapuja opteamista. Väsyttää, kun ei ikinä saa kritiikkiä ja palautetta muualta kuin keittiöstä. Ja tuntuu, että vaikka ollut jo yli 6kk mestoilla on yhä se ikuinen harkkari ja harkkarina pysyn - välillä tuntuu, että olen vain ilmaa ja olisi ihan sama olisinko koko paikassa. Kun yksi kollega - pitkä aikainen vakkari - irtisanoi itsensä alkoi heti kuumeinen mietintä kuka tilalle. Kukaan ei edes ajattele, että minut voisi vakinaistaa (vaikka periaatteessa työsopimusta ei ole uudistettu ja lainmukaan olen siis vakinainen .... silti) ja tiedän, että pitäisi itse avata suuni. Se vain, missä asemassa koen olevani ei helpota rohkaistumista tehdä niin. Väsyttää ja en tiedä mitä tehdä. Yksityisyrittäjät ovat raskaita. Rakastan paikkaa, tyyppei ja työtäni. Olen joustava, avulias ja ahkera vähän liiallisuuksiinkin.

Toisessa paikkaa taas henkilöstöä lähtenyt pois, on ongelmia ollut henkilöiden välillä - mutta onneksi nyt kaikki jees ainakin mun osaltani. Yrittää saada päivä työtä ja iltatyötä sopimaan samaan. Tämänkin toisen yökerhopaikan palkka ja muu ei jaksa välillä inspiroida sitten yhtään. Väsyttää sekin. Ja tietää, vaikka kysyisi tessin mukaisia palkkoja, vastaavanlisiä ja muita lisiä jotka kuuluisi saada ravintolan omistaja vaan olisi sitä mieltä, että työsuhde edut on niin mainiot (parin egen bisse woo.) ja että voi saada miten vaan jonkun tilalle. Sitä en kyllä usko, sillä sen näkee kuinka harvassa on hyvät työntekijät. Kyllä sä saat ihan ketkä hipin sinne blokkaamaan, koska on niin siistiä olla siellä töissä - mutta vastaavia tiskityöntekijöitä...

Eräänlainen turhautumisen varjo jossain alkaa saada uusia sävyjä ja vaan tummentua. Tylsää. Ei saa ikinä kiitosta vaikka tekee kovin töitä ja joustaa. Ei ikinä, paitsi no kokit nyt haukkuu kovasti tai rakastaa kovasti. Salipuolella pidetään harkkarina mutta luotetaan, että on todella ammattitaitoinen. Sitten kun tehnyt joskus jonkun virheen kukaan ei kerro siitä mitään vaan pitää mua idioottina ja sitten saan kuulla siitä myöhemmin puhuttaneen selän takana. Miten ikinä voin kehittyä ja kasvaa työelämässä jos ei saa kritiikkiä, palautetta ja parantumisehdostuksia päin naamaa? Miten voi ikinä olla enempi vastuullinen jos hyvä että annetaan avata ovi jonkun avaimilla lounaan alkaessa? :P Yebaa.

Pitäisi tässä pistää muukin elämä kuntoon. Rakatilanteeni on tällä hetkellä katastrofaalinen. Masentaa ja olen ihan jumissa. Pakko saada itseään niskasta kiinni ja hoitaa asiat kuntoon ja pistää elämä reilaan. Haluaisin pitää itsestäni enempi huolta, rakastaa itseäni enemmän ja voida kaikin tavoin hyvin. Sydämmeni on vielä kristallia jota yritän kevään jäljiltä kovettaa ja koota. Muutoksia on ilmassa ja haluaisin olla rohkea ja valmis tulevaan.

Mun pitäisi päästä kiropraktikolle. Olin tossa pari päivää saikulla (joita en pitänyt) kun koko viikon oli jumissa niska. Kävin työterveyslääkärillä joka antoi kipulääkkeitä ja lihasrelaksantteja ja käski ottamaan yhteyttä vlittömästi kiropraktikolle. Kuulemma lääkkeet helpottavat siihen asti, mutta itse kiropraktikko auttanee. Niskanikamat ovat jotenkin väärässä asennossa ja siitä koko vasen lapa on niskapohjaan asti iso kipeä möykky, pää kääntyy vaivalloisesti ja aamut ovat yhtä helvettiä. Sitä vaan, että nuo hinnat ovat yli sata euroa kerta ja rahaa on se 4e loppu kuuksi. Viikon päästä maanantainakin on syntymäpäivät. 1/4 sadasta vuodesta tulee täyteen. Perjantaina työpaikalle siskon kanssa syömään. Sillä äitini ja isäpuoleni vaativat päästä mukaan, tulevat hekin. Lauantaina isän kanssa helsinkiin kuutelemaan Count Basieta. Woo. Su vois nähdä kamui synttärimerkeissä ja ma joka yhä vapaa ja the virallinen synde pv aattelin ottaa jottai kuohuvaa. Jia!

Lotta 25v. toivelahjalista
- Kaapeliverkko digiboxi.
- Uusi taskukalenteri. Mielellään joulukuusta joulukuuhun.
- Vagabondin JAM kengät. Loppuunmyyty nettikaupassa, mutta jossain turusta vois löytyä....PRETTY PLIIS! <3

( kuva: vagabond portal sivusto )
- Block valaisin jota olen toivonut jo vuosia.
- Kameran korjauksen maksaminen.
- Fantasiapelit liikkeen ikkunassa olevan AT-AT Figuurin. Maksaa 50e. Yee?!! :D
- Pyörän korjaus / maalaus.
Jee. Muuta en haluaisi paitsi maailman rauhaa, sen että tähtien sota olisi totta ja sitä, että minusta tulisi helvetin kova naislaulajatähti.

Oho. Puhelin soi. Äiti ja Mummi tulee käymään. Ei muuta kuin hei hei vähäksi aikaa.

WOO

2008-09-03T00:46:00.001+03:00

i spend 10 hours ad outside. now i own 10l of berries. I just got myself online to know that I was 3th in coctail thingie I was sing to in spring...funny that no one have called me or so...that I had to read online that im third...read HERE

2008-08-31T13:12:00.000+03:00

viikon loma. soronoo.

2008-08-25T23:27:00.001+03:00

tapan itseäni hitaasti mutta varmasti. en tiedä miksi. voi luoja.

Viime aikoina

2008-07-29T20:28:00.003+03:00

On ollut kaikenlaista ja toisaalta ei mitään. Markkinat meni, sitten tehnyt vaan töitä. Koska olen ainoa jolla ei elämää (aka perhettä tms) teen hyvin kovasti pitkiä tuplapäiviä joidenka päälle usein pärähtää vielä yökerho vuoroa...Eli hulluutta. Koska jossain välissä päästin murheessa itseni hirveään tilanteeseen isot palkat menee lainan lyhennyksiin, liian kalliseen vuokraan ja tänään tuli palkka ja meni. Oikeasti, koko hemmetin palkka. Onneksi tulee suhtkoht runsaasti tippiä...

Mihinkä sitä rahaa toisaalta tarvii sitten ko on koko ajan töissä.

Upeat ilmat ollu tässä. Oltihin isän kanssa ruotsissa ja päätin et vietän lomani kajaanissa. syyskuun eka viikko...where are you? I am waiting for u.

Upea kesä

2008-07-03T10:27:00.002+03:00

Joo-o. Markkinat mänt. Töitä nyt. Pakko painaa joka päivä tyyliin pitkään sillä sain viime kuulta (kiitos markkinoiden ko tein sit niin vähän töitä) rahaa just sen verran et sain vuokran maksettua. Kaikki laskut jää jälleen maksamatta, puhelin menossa kiinni, lainan lyhennykset...joo-o. Ja sitäpaitsi jos olen töissä niin saa ruokaakin. Jotenkin takki tyhjä. Ikävä markkina jengiä, haikea olla. Ikävä ystäviä ja haikeaa kun ne jotka on turussa on muuttamassa hesaan yms. Muutenkin vielä jotenkin niin helvetin vaikeaa. Mä haluaisin vaan hetkeksi johonkin syliin latautumaan ja keräämään pääni.

Tietty olis kiva jos sais rahaa. Multa loppu dödö.

Sanat jotka voisin kertoa

2008-06-26T04:57:00.002+03:00

Upea uusi von Hertzen Bro's. Lyrics.

Somewhere in the Middle


You got lost somehow
But I’m here for you now
My child, your wings are all broken
but you’re breathing

There’s no one but you to
decide whether to
Give in or fight your way through
To know the meaning
If not taken away

You said

That all the people are hanging on
To their dreams, but yours is gone
And so there’s nothing here
For you to believe in
And the demons in your head are not retreating

But I say

Yeio!
You’re somewhere in the middle of the rain but your sun
Is waiting at the horizon til the pain has gone
To paint your sky with rainbows

I wish I could be, I wish I could be like a rainbow
Bringing a smile on your face
I’ll keep you warm and I’ll keep you safe
When the light tries to escape from your eyes

How I wish you could see
I wish you could feel and believe in
In my love that awaits you everywhere
Darling, everywhere you go somehow I will know

‘cause we’re just people trying to hold on
each one of us on our own
Still we’re not alone, no we’re not alone
We’re all face to face with the great unknown

Yeio!
We’re somewhere in the middle of the rain but our sun
is waiting at the horizon for us broken ones (to see us come)
We’re somewhere in the middle and the way seems long
But every step ahead ‘ll take us closer some

For the life to
Finally, finally
Mend what we’ve become

For the love to
Finally, finally
Make us feel as one

We’re somewhere in the middle of…

Yeio!
You’re somewhere in the middle of the rain but your sun
Is waiting at the horizon til the pain has gone (gone away)
You’re somewhere in the middle of the rain and this song
Is for you my beautiful broken one

Markkinat alkaa huomenna. Mää ole iha loppu. Onneks on ees nää. Ko mä en jaksais mittää. Edes hengittää.

2008-06-05T04:31:00.002+03:00

I just love my work. I love being in touch with great, funny, warm work group. It is like a family. And we try to keep showing that to our coustomers. I feel humble. I am sure that everyone feels that I am ridicilous but as long I feel like crying cause great joy of seeing ppl enjoying ... And it have been like this for years, places changes, ppl and customers changes. Nowadays I am at place, where I can be proud with everything I do. I feel lucky, happy and humble.

And I am so tired. I wish I got energy to get my place done, clean and CURTAINS to keep sunlight away. Ive been sleeping two to four hours per night for ages and I really really need my time of un-sun. it is burning and after 8 am at summer time straight to my bed.

Summertime and living is easy

2008-06-04T11:55:00.003+03:00

I woke up few hours ago. I feel quite week and shaky since I didn't sleep a lot. Again - sun started to shine in to my bed after 7 am and it was SO hot. I tried to wear something to cover my eyes from the light, but no can do. Rolling around trying to avoid all the warmth and light, I decided to get up. I feel terrible, all the muscles are hurting after working so much. Eyes are sore because of the allergy. Right hands thumb is making my day since I cannot use it after burning it last night at work. Fuck yeah. Also, I just paid my rent and few bills and I still have all the loan part I'd have to pay...well. What ever. Sigh. I feel terrible. Few weeks have been fine. I don't know where this sorrow, depression, shaky uncertain state of mind have arrived. I hate the fact that being free by myself also mean being lonely and unsecure.

Olen niin väsynyt henkisesti. Koko ajan itkun partaalla. Mikään ei tunnu miltään. Asunto on pommin jäljiltä, ainostaan teen töitä ja nukun joskin huonosti. Jos on vapaata olen ihan pihalla ja toden näköisesti tuhlaamassa olemattomia rahojani jossain kapakassa työkavereiden kanssa tai itseeni jotenkin muuten, että tuntisi edes jotain hetken. Päässä pyörii koko ajan ruma lause: "Olen niin onnellinen, että pääsin sinusta eroon." Joka murskasi itsetunnon kertarepeämällä. Kun toinen hehkuu hienona onnesta soikeana uudessa elämässä mä yritän miettiä, että mitä helvettiä niin pahaa mussa on. Mä olen sitä mieltä, ettei mua parempaa ole. Silti, tässä sitä ollaan. Ja toinen toisensa jälkeen. Enkä mä halua ketä vaan. Mielummin yksin.

Älkää ymmärtäkö väärin. Nautin olla yksin. Olen ollut paljon yksin kaiken sen aikaakin kun olin osa parisuhdetta. Mikään ei ole sinäänsä muuttunut, teen vitusti töitä ja nukun yksin. Niin kuin viimeisen vuoden. Mutta olla "vapaa" toi yksinäisyyden joka ei ole yksin olemista. Se, että halusin oman elämäni, mutta että joku oli jossain joka ehkä odotti, tuki ja joskus piti kiinni. Turva ja kallio. Joka katosi yhdessä yössä. Joku piirsi mun ääriviivat ja nyt en muista niitä enää. Välillä toivoisi, että auto painaisi yli että tuntisi vain jotain. Ääh, mä en osaa selittää mitään. Kaikki tälläinen on mulle ihan uutta.

Eka oli reissusssa täällä. Lähti. Ikävä. Tarvitsee ystäviä. Niiden seurassa huomaa, että nauraa ja on hyvä olla.

Keskiaikamarkkina harjoitusket vievät aikaa, mutta ei haittaa. Ihanata porukkaa, hauska hahmo jolla ihana vastanäyttelijä "tyttärenä" ja mitä ikinä. Hienoa. Mutta nyt kun Sommelier meni saamaan perheenlisäystä (tai hänen vaimonsa) niin olen täysityöllistetty -> harkkoja jää väliin. La tiedossa huimat 19h töitä. Ihan sama ihan sama ihan sama. Luoja, tää asunto on pommi. tarvitsen ne hyllyt ja pimennysverhot. Haluaisin, että digiboxi toimisi niin voisin katsoa tv:tä kaikki yöt ja päivät niin ei tarvitsisi olla istuskelemassa niissä ravintoloissa...

Ekan läksiäisistä. Tehtiin köyhänmiehen kosmoi.

Mä rakastan mun työtä. Niin paljon, että sattuu. Mä rakastan sitä niin, kun opin ja teen ja opin ja nauran ja teen. Vähän liikaa kyllä. Mutta mitä muuta mä sitten tekisin?

Sä oot nuori ja kaunis ja vapaa
Sä oot nuori ja kaunis ja vapaa
Mut sä oot sitä mieltä, että oot vain yksinäinen
Sun oli pakko jo lähteä vetää
Sä et kai rakastanutkaan sitä
joka ilkkuu sulle, nyt sä oot vain yksinäinen

Saitko, saitko, saitko vapauden?
Vai saitko sittenkin vain yksinäisyyden?

Voit tulla ja mennä ja olla
aivan miten huvittaa
Mutta missään ei oo häntä, joka odottaa

Saitko, saitko, saitko vapauden?
Vai saitko sittenkin vain yksinäisyyden?
Saitko, saitko, saitko vapauden?
Vai saitko sittenkin vain yksinäisyyden?

Tää on varoitus
Tää on varoitus
Tää on varoitus
Varoitus

Jos pääsi on tyhjä, sä vedät sen täyteen
Ja jos voisit muistaa, toivoisit voivasi unohtaa

Saitko, saitko, saitko vapauden?
Vai saitko riesaksesi myös yksinäisyyden?
Vapaus ja yksinäisyys
ovat lähellä toisiaan
Vapaus ja yksinäisyys
liian lähellä toisiaan

Jos pääsi on tyhjä, sä vedät sen täyteen
Ja jos voisit muistaa, toivoisit voivasi unohtaa

Saitko, saitko, saitko vapauden?
Vai saitko riesaksesi myös yksinäisyyden?
Vapaus ja yksinäisyys
ovat lähellä toisiaan
Vapaus ja yksinäisyys
liian lähellä toisiaan

Tää on varoitus

-Herra Ylppö & Ihmiset / Varoitus

Why you'd have to go and let it die?

2008-05-22T17:57:00.003+03:00

Musertavaa kuinka ymmärtää, ettet ole tahdottu, haluttu, rakastettu. Kuinka antaisi päänsä siitä, että voisi keskustella tuulta taivasta paskaa. Mä olen niin väsynyt.

Eilen olin töissä jotain 17h tms. Nukuin tänään pommiin laulutunnilta ja kevät tutkinto lähenee. Haluan tätä kämppää pian kuntoon....maalata eteistä, laittaa hyllyjä...pakko saada tää mesta järjestykseen vihdoinkin niin varmaan sais päätäkin. Mä tarvitsen ilmaa.

Ja ystävyyttä.
En tiedä. Olen niin eksyksissä. Tilillä nolla euroa rahaa, säästötilillä 0.34 euroa. Väsyttää ja on nälkä. Onneksi tänään taas pitkä päivä monkissa niin pääsee syömään sipsejä.

Olin enkelien kanssa katsomassa tiistaina euroviisuja. Oli mahtavuutta. Ihana kun Eeva-Kaisa taas suomessa. Yritän repiä kaikki ajat hänen kanssaan...Lähtee kuitenkin pian taas pitkäksi pitkäksi aikaa takaisin kotiinsa uuteen-seelantiin. Keskiaikamarkkinat vievät aikaa myös...tulee hieno vuosi, mutta pelottaa 6h näytelmä x 4pv. Ennen ollut 4h ja siinäkin ihmiset saa äänensä parissa päivää siihen kuntoon, ettei sitä ole. Itselläni rooli jossa kovin äänessä joten huolestuttaa. Tulee pitkiä päivä kun maskissakin hommissa...huhuh.

Olin tossa vahingossa tehdä todella paljon tuhoa itselleni. Säikähdin niin, että parku pääs, nenästä valuu verta täysillä ja tärisen. Tässä vähän yritän kerätä itseäni että en näyttäis töissä ihan hirveältä. Pitäis kohta alkaa mennä. Missähän mahtaa olla mun silitysrauta? Viimeksi näin sitä puutarhakadulla...

Ei mee hyvin

2008-05-19T09:18:00.002+03:00

Aamu. Uusi asunto kylpee kahvin tuoksussa ja auringossa. Ei jaksaisi hengittää. Kohta pitää mennä pankkiin uuden vuokraemännän kanssa maksamaan vuokratakuut, tekee vuokrasopimus ja maksaa pois eka vuokra. Tili tyhjä sitten. Hyvä. En haluaisikaan syödä, juoda tai oikeastaan tehdä mitään. Onneksi on töitä.

Mä en ikinä voinut uskoa, kuinka hirveältä tuntuu nähdä entinen avopuoliso ravintolassa joku nainen sylissä, naama sen niskaa hyväillen juuri kuin viikko sitten kyseiseltä ihmiseltä saanut viestiä, että älä anna itseäsi kellekkään heppoisin syin.

Olisi niin hyvä lopettaa hengittämästä, mutta ihminen ei ole tehty niin. Mun olisi pakko löytää jostain jotain voimaa, mutta hyvä luoja sentään - mä olen kerrankin murrettu. Se nainen mitä mä olen ollut - mä en löydä sitä enää. Olen pakeneva kuva jostain. Toinen ihminen juhlii viidettä viikkoa yössä, iskee naista, remuaa bukowskin elämää ja tunnen, että mua pilkataan jossain niskojen takana. Hetki sitten olin jonkun tulevaisuus ja sitten yhdessä yössä mä olen se joka jätetään. Kun edes olisin se joka on jättänyt. Ei olisi niin raakalaismaista. Joo. Töihin.

Kuinka tehdä tästä helppoa?
Mä haluun olla se, jonka jälkeen sulla ei oo enää tavoiteltavaa. -SMG

Koulu loppu

2008-05-09T12:32:00.000+03:00

Tässä koulussa. Vika hetki. Korkkarit jalassa ja hyvä fiilis. Aurinko paistaa. Ihanata. Kohta syömään ja kuohuvaa. Vapaa päivä. Tänään tullaan pitää lystiä.

Winds of change

2008-05-01T16:45:00.003+03:00

I am moving at this very moment. It is may day so I couldn't really get ANYONE to move. Everyone is somewhere bbq'ing and drinking, having helluva hangover or picnic at the parks. I was even working last night til morning. It was wild Vappu again. I am already death tired and I'd love to party too. BUT -> moving, cleaning...shit. I need to get these keys back to landlord tomorrow so...
Here some pics of this old flat. I am already missing it SO MUCH. I need a kitchen. Now i don't have one. I could sleep, live and die in kitchen. It is a heart of home and now I don't have one anymore. SNIFF. I am kinda excited and very sad indeed. Neigbours keep asking me why I am moving, don't I like it here. I am all against for this change but that's life. When something old dies, something new burst full of life. I am really waiting for that. My new place is off internet so - I won't be around. I'll try to update more often from now on. It have been something for weeks. I have been so up and So very down and in my own thoughts. It took weeks to get apartment, trip to Poland, under week to moving day and then I got a new flat. It is beautiful but oh so tiny. I wonder HOW in earth I am fitting in. But well see...Love you long time.
Laters.
HYVVÄÄ VAPPUVA!

Gdanks - Poland

2008-04-17T20:02:00.002+03:00

Heras hostellissa omaan huutoonsa. Painajaisia. Outoa. koko paivan satanut. Vaska ja hyv fiilis silti. Kiva kiva kiva. Vahan lomaa. Kaunis kaunis kaupunki. Mutta niin helvetin persaukinen etta ahdistaa. joka penni on laskettava niin tarkkaan, ett' harmittaa. Hitto. Saatana jumala anna mulle rauha mun ressista ja anna mulle rahaa nauttia mun ainoasta lomasta.

2008-04-05T06:40:00.002+03:00

etsitään yksiötä turun keskustasta.
muutto 1.5. ei hirveän pieni, kiva keittiö, kävelymatkan päässä mamista, monkista ja dynamosta. jos aamuaurinko paistais joskus sisään. mahtuisi tupla vuode ja paljon suuria tunteita sillä damn, niistä minä olen tehty. :(

Aaltoilevaa

2008-04-04T07:45:00.002+03:00

töissä. naama nenästä leukaan asti myötä kuivaa ihoa niistämisestä. olin voimaton. Oli silti kiva olla töissä. Irti sanoin kämpän tänään. Ihana ilma. Ihana kävely. Ihanaa. Töiden jälkeen istun. Tajuan syöneeni kahden päivän aikana kaksi nakkia, kaksi leipää, yhden donitsin ja yhden myslipatukan. Pari kolme pannua kahvia. Viidestä kuuteen tölkkiä red bullia.
Seittämältä avautui kauppa.
. Siihen asti pakotettuna istuttiin töissä josta kolleega rahtasi ostamaan liian isolla summalla tyhmiä herkkuja. Pitsaa, limpparia, nakkeja...itse otin kouraan yhden päärynän. Ja vessapaperia.
Mietin. Todella paljon.
Ei ystäviä jätetä kuseen.
Ei ystäviä.
Jätetä.
Kuseen.

HUOH olen hullaantunut keväästä. Ilman pöly tuntuu keuhkoissa. Valo suonissa.

Heah. Jo naurattaa. Kyllä tää tästä. Huomenna, jos luoja suon ja jaksan nousta sängystä (nää moi kerrasta alettiin oleen seittämästä viiteen töissä eli ihmisille kahdekstasta neljään auki joka hemmetin päivä!)...aika tottuminen. etenkin kun kesällä joka päivä tod näk samat aukiolot...

Mä rakastan tätä asuntoa.

And it hurt with every heartbeat

2008-03-30T06:21:00.000+03:00

R.i.p Jeff Healey

2008-03-04T07:55:00.003+02:00

Rest in peace Jeff Healey. You were a Great blues artist and inspiration. Sniff. I feel the blues.

Radiohead - Knifes out

2008-03-03T07:46:00.001+02:00

I want you to know
He's not coming back
Look into my eyes
I'm not coming back

So knives out
Catch the mouse
Don't look down
Shove it in your mouth

If you'd been a dog
They would've drowned you at birth

Look into my eyes
It's the only way you'll know I'm telling the truth

So knives out
Cook him up
Squash his head
Put him in the pot

I want you to know
He's not coming back
He's bloated and frozen
Still there's no point in letting it go to waste

So knives out
Catch the mouse
Squash his head
Put him in the pot

2008-03-03T07:25:00.002+02:00

please. send me music. i need more, new stuff - funk, blues, great stuff, soul, oldies, proge, electro, indie, alternative, rock, folk, pop, what ever. cd rom, mp3, what ever. i need time. i need moment with music. i kinda got this mixtape somwhere. and suddenly i was at my bed listening for ages. home. alone. if u are on to this - msg. please. i kinda nees it. not just new stuff. what ever, music. time listening.

np. beatles - lucy in the sky with diamonds

ALAKULO

2008-03-02T18:09:00.002+02:00

Joo, herää vain sunnuntaina. Alavatsaa sattuu, kädet särkee työmäärän jälkeen. Nälkä eikä kuin purkkiananasta. Selkä yhä jumissa - kolmatta viikkoa. LUOJA pitäisi ostaa uudet tyynyt ja patja, ei tästä tule enää mitään. Anyway, ajattelin (samaan aikaan kun lätkin viimeisiä kahvinpuruja kahvinkeittimeeni...pitäisi käydä kaupassa) vähän laiskotella ja selvittää tämän uutispimennon.

Vihaan maailmanpolitiikkaa. Haista hanskaa usa, venäjän vaalit, ranskan presidentti, kaikki rättipäät, suomen eduskunta, rasismi ja se, että planeettamme on jo tuhottu perusteellisesti. Lopetan turunsanomien tilauksen, en lue enää politiikkaa tai uutisia käsitteliviä blogeja, alan puhumaan vain musiikista ja ruuasta enkä (no ei dikiboxia) IKINÄ enää katso uutisia. AAMEN. Tulee paha olla vaan. Henkinen oksu. Ei jaksa. Ei.

On muutenki ollu rankka viikko noin niinko henkisesti. Yhä aika alla päin. Tuli henkinen oksu yhdeltä ihmiseltä suoraan päin naamaa ja otti vähän luonnolle. Kestää selvitä. Mutta nyt suihkuun ja live folkkia kuunteleepi :D

Once I was blind but now I can see

2008-02-20T02:39:00.004+02:00

np. Zero 7 - Destiny <3
I made it. I ordered new eyeglasses and I can hardly wait. It cost me twice my monthly rent but so - I am blind and I cannot help it. It is awesome that I found amazing retro frames. I am really trying - hardly able to wait for two weeks...

WHEE! <3
kaksitehot. Sokea lehemä.

Freakin' friday

2008-02-15T17:32:00.002+02:00

I was about to go to restaurant Mami for my friday evening shift when I got msm that I have to go to open Monk 'cause the one who was suppose to me opening it is having fever. Bohoo. Funny thing is that I've never been in opening shift, yet. I got this panic headache and shaking hands now. Shiiit. I am sure it will go fine, I HOPE. Eeek. I am familiar with openings in D or so, nothing to panic about anymore...Oh well. Listening Von Hertzen brothers loud loud loud and getting myself calm again.

Disciple Of The Sun

you are the one
the chosen one on the run
where would you run?
disciple of the sun

you are the sign
the beacon for mankind
soon you will shine
the rays of love and light

lay your eyes on me
let your self reflect me
see what your life could be
don’t let your self reject me
free so free
let your self reflect me
free so free
don’t let your self forget me, forget me
don’t close your door on me

this way
hear what i have to say

wake up!
i am the morning
i am the afternoon
it’s me calling you

around every corner
and after nightfall
my moon is watching over you

Sorry neigbour who lives upstares. I am so busy all the time. This place is a mess and all I can do when I come home is laying on my bed and feeling stuff. I am kinda making myself busy I quess. School is stressfull. I want to much to happend soon that I don't really know...oh well. Music is my lover who keeps my insane, takes me in it arms and fills me with energy. Wish me luck.

Minne katosi päivät

2008-02-12T06:21:00.000+02:00

Mä olen niin onnellinen perusluonteeltani. Töissä hehkun ja iloitsen, etenkin työharjoittelussani. Elämykset, onnistumiset, hetket, kauneus...nojoo... Tänään kuin yöllä kävelin sumun läpi kotiin selkä särkien pysähdyin syleilemään kosteaa ilmaa ja mustarastaan laulua. Mustarastas. Olin itkeä. Viesti eräälle vanhalle ystävälle. en saa unta. Juttelin lopulta edeltä mainitun ystäväni kanssa puhelimessa. Lauseita toinen toistensa perään. ihminen josta en ole aikoihin kuullut, omaa typeryyttäni. Iloitsen yhteydestä. Tuntuu silti, että kaiken sen takana on ne triljoonat asiat jotka haluaisin sanoa, mutta en ole niin vahva tai jotta olen niin harkitseva. Lopulta tuntuu, että en enää ole mitään. "Onpas sinun elämäsi sitä sun tätä. Minulle vain tälläistä tavallista."
Hei, oikeasti ...
Ei tämä ole mitään.
Ei tämä ole mitään.
Mäkin haluan elämääni aamupalan. Lounaan. Päivällisen. Lenkin. Bonuksena Jonkun telsu ohjelman per pv. Lauantaiseksiä. Perjantaipullon. tuntuu, että yritän huutaa jollain sairaalla tavalla apua johonkin, mitä en edes tiedä. Sitten se menee siihen, että puhun elämästäni silleen et täs nyt on tälläistä kaikenlaista. Sit jengi on et vau. Sit oon et jooei. No heh koit hangöraund. Toki. Klik. Itken.

Nukun, työharjoittelua, kotiin, nukun. Ke-la tuon lisäksi töitä yöt ja to päivällä laulutunti. Missään välissä en saa aikaiseksi kotihommia, järkevää unta, harrastuksia tai koulutöitä. Elän kaamoksessa. Kaipaan omieni pariin enkä enää tiedä edes ketkä niitä ovat. Otan yhteyttä ihmisiin jotka ovat todella tärkeitä ja kuulen, kiitos rehellisyydestä, että jossain vaiheessa kun vaan et enää vastannut päätin että en enää soita. Nyt kun sitten puhuimme tuntui kun olisin vain ilmaa. Hävettää. Väsyttää. Tekisi mieli pistää sitten kaikki luukut kiinni kaikkiin. Hei tyypit. Se, et mä käyn baarissa joskus ja jos tosiaan käyn baarissa niin tod näk olen sitten töissä koska mä olen aina töissä tai hereillä silloin kuin ihmiset KÄY jossain ja nään jottain tyyppei niin ne varmaan on jottain asiakkaita tms, että mä en ikinä nuku ja en ikinä syö, se vittu ei ole niin siistiä. Ja mä en halua noupadeja "pelastan sun elämäs koska olet niin kaunis" tunkemaan mun lähelle ja sanomaan sen mulle, että rauhotu hyvä nainen. Koska tämä menee kyllä taas viikossa ohi kahdessa. Kun ressi hellittää. Kun taas olen niin powerpoffgirlie että revin itteni kuosiin.

mÄ olen niin naurettava, et itkettää. Ja itken. Ja itken sitä, että en uskalla. Ja jos uskaltaisin sieltä vois tulla, et hei dooris - ei enää - too late. Sitten hajottais ja what ever. Mutta elämä on. Mä en kestä, että siskolla loma jonka menee viettämään kotiin. Itsellä vain jotain työssäoppimista. Dooris menee johonkin kotaan Isän kanssa savustelee kalaa ja juomaan jallua. Katsomaan taivaskanavia ja katsomaan uusia kissanpentuja. Halimaan koiraa ja polttelemaan sikaria saluunaan. Seisomaan metsän reunaan.
MUN PITÄISI OLLA SIELLÄ.
Huoh. Menen nukkumaan nyt.
Mä rakastan elämää, mutta mä haluaisin välillä muistaa omat ääriviivani. Hengittää pakkasta. Painaa käteni lumeen. Nähdä AURINGONPAISTEEN. Tuntea lämpöä kasvojani vasten. Nähdä auringonlaskun. Kuulla jälleen mustarastaan. Painaa käteni lämmintä tiiliseinää vasten. Saada kissan syliini. Mennä maalle. Olla jonkun syleilyssä. Säälittävää. Sori. Deletoin tekstin aamulla. tai sitten kuin herään.

2008-02-07T13:25:00.001+02:00

Mä en jaksaisi välillä mitään. Etenkään kun on uupunut työstä ja muusta niin tulet aamulla kotiin (tai aamuyöstä mutta aamu se on se) ja romahdat sänkyyn. Nälkä ja kaapissa ei ruokaa koska et ikinä käy kaupassa. Kämppä täynnä hiekkaa ja paskaa. Keittiössä viikkojen tiski. Oven edessä viikkojen posti ja lehdet. Kaikkialla kasakaupalla vaatteita. Ottaa unilelun (damn, mulla ei ole kissaa niin pitänee jotain halata yöllä kun ei tuota miestäkään) kainaloon ja olla miettimättä asioita. Yhtä äkkiä viime yönä iski joku ihme härdelli päähän. Kelle soittaa kun on sellainen? Hävettää kun tuossa yks yö soitin eräälle ystävälle tuttavalle niin löi luurin korvaan. Uuteen-seelantiin on ihan turha soittaa. Perheelle ei tuollaisina hetkinä. Sitten rehellisesti -> olen ihminen joka ei paljoa apua anele joten aina kiitän luojaani jos kukaan ei vastaa. En halua olla kenenkään edessä ääressä sen kaltaisessa "yhy, lohduta." tilassa. Meitsihän on rautaa. Mutta nyt laulutunnille....

2008-02-06T14:31:00.001+02:00

ihanaa, että House jatkui jenkeissä. Mun elämällä on taas tiistaille tarkoitus.

Y plus X on yhteensä ?

2008-01-17T17:07:00.001+02:00

on se nyt vittu et pitää laittaa tähään AIKAAN kun pomo tietää MISSÄ kunnossa olen, että "kah varmaan unohtanut kertoo mutta ei kai se mitään saat nyt tietää et sul sitte tänää töitä 21.30."
Anteeksi, mitä?
Räjähdän viestillä takaisin, että joo kiva nyt saada tietää ja eikös henkilön X pitänyt tulla ja että en ole kyllä kauhean kunnossa töihin, että ongelma on tosiaan. "No kai sitten se henkilö X sitten tulee."
KUITENKIN; tässä vaiheessa vastuuntuntoisena raivokkaana dooriksena olen jo pistänyt kahdelle ihmiselle viestiä (joka ei minulle kuulunut laisinkaan, mutta olen niiiiiin vastuuntuntoinen että sattuu!) - edellä mainitulle mr. X:lle ja vielä tuntemattomalle kollegalleni mrs. Y:lle. Vastaus tulee heti -> X kertoo, ettei tee enää viikko vuoroja ja juuri on pomo laittanut että lienen se olikin sitten X joka menee töihin. Eli ei siis mene. Helvete. Y laittoi juuri viestiä, ettei onnistu. Että näinnikkää. Aaltoja.
Kollegani taas oli kanssani laivalla ja ei todellakaan YHÄ vieläkään vaikka viimeisen kerran oksensin tiistai / keskiviikko yöllä niin halua minua lähellekkään töissä. Ja itse olen mielestäni yhä niin heikossa hapessa, että alkaa vasta hiljalleen elämä voittaa. Aamulla oli ihan maailmanlopun olo, nyt alkaa todella hiljalleen tuntua paremmalta (ja on oikeasti ihmisten oikeasti nälkä). SILTI! En varmaankaan ole työkunnossa jos matka keittiöstä sänkyyn on jo aika raskas. Mää en jaksa. Pitääks mun aina. On se niin väärin. Ähyy yhy myhy.

Alkaa työssäoppimisjakso (viisi viikkoa) Mamissa maanantaina. MÄ OLEN NIIN ONNELLINEN. Ja pelottaa. Ja hirvittää. Ja pelottaa. Ja ressaa. Ja mitä mä teen. Tihihih. Kamalaa. Olen ihan paska. En edes muista miltä lautaset näyttää. Olen fyysisesti ihan rikki. En osaa en kykene yhy yhy. Toisaalta en malta odottaa kaikkea sitä uutta mitä opin ja haha sitä kaikkea mitä mokaan APUA saan selkääni. APUA. AERGH.

Voi JEESUS, kylläpäs elämä on kivaa. Päässä helisee. Hmm. Pitäiskö sitä juhlia ja repästä -> käydä suihkussa ekaa kertaa sitten sunnuntain, vetää kamppeet päälle, kävellä nurkan taakse kauppaan ja takaisin. Maitohappobakteerijuomat rokkaa sanon minä. Huomenna matkailumessut. Mää en malta oottaa. Pitänee hankkia jostain rullatuoli. Eivaan.
Sitten lauantaina Töitä. Sunnuntaina Big Band harkat ja maantaina sitten tadaaa...

Eilen sain kukkia. Makasin sängyssä ja joku tuntematon soitti. En vastannut. Soittipa uudestaan - vastasin sitte. "Se ja se kukkakauppa tässä, teille olisi kukkalähetys. Olen etuovenne takana ja en tiedä tätä koodia." Hömisin jotain koodia, väärin tietty kun olin aika koomassa. Lopulta puska oli sitten apujoukkojen myötä sylissäni ja olin aika hämilläni, että kukapa nyt tälläisiä teheh, onko minulla joku salainen ihailija...
Kortissa oli "Terkkuja seelannista." etc for my own eyes only. Rakas enkeli Eka oli jonkun internettikukkapalvelun kautta pistänyt paketit mulle ja siskolle. Oli aika hölmönä. Lempikukkia vielä - pinkkejä liljoja ja pinkki gerbera ja muutama oranssi gerbera....KAUNIS. Pistelen kuvaa tässä joku pv...Snifff. Ihania. Rakastan kukkia. Kiitos rakas Eka. <3

SIIS AVAUTUMISTA NIINKO

2008-01-17T14:43:00.000+02:00

Voi helvet. Sain vatsaflunssan matkalla laivalla. Joten se siitä ristelystä -> näin hytin ja puhuin norjaa kahdesta päästä pönttöön. No, ma oksensin yhä ja tiistaina. Eilen pysyi ruoka sisällä mutta oli todella huono olo. Nyt söin vähän aamulla ja tuli IHAN hirveä olo. Nieleskelen tässä ja yritän keskittyä johonkin muuhun. todella heikko happi. Miten joku tauti voi kestää...Ja huoh huoh huoh.
Onneks on Mythbusters season 6 opening episode 1 - James Bond special ja mustikkakeittoa.

2008-01-11T17:17:00.000+02:00

pitäisi laittaa kukat uuteen multaan. Huutavat juurineen tilaa kuten omistajansakin. Nuha vilustuminen on jälleen siinä pisteessä (joka vuotinen homma nääs eiku niisk), että eilen yölä tänä aamuna töistä tullessani niistin ja tulppa aukesi. Veri tulppa. Sitten sitä tulee kuin esterin tuota takamuksesta ja ei auta rukoukset ja avemariat. Juuri kun luulet, että se on ohi ja niistät kuivuneet setit keuhkoistasi se alkaa jälleen. Ei mitään tip tip settiä vaan niagara goes veri nenästä. Heikoin jaloin tepastelin masentuneena ja särkyisenä sänkyyn ja pohdin. Totesin, että viisaampaa on levätä kuin nukahtaa ja samantien nousta sängystä kouluun mörisemään flunssa äänellä ja nollailemaan. Vaikka sekin on kivaa. Koulu on kivaa. Hyviä tyypei. Oppimista.

Jotenkin vaatinut olla yksin. Haluaa olla yksin aatoksiensa kanssa. Seurassa yksin. Töissä eri homma, sieltä jotenkin saa energiaa. Ko se on niin hyvää possea.

Sydän säryissä positiivisinta on se, että nykyään ne jo tuntuu joltain. Ennen sitä blokkasi tunteet jonnekkin ja painoi vaan eteenpäin. Toisaalta joskus en varmaan tainnut oikeasti tuntea hirveästi yhtään mitään. Nykyään sata kertaisesti ja äärimmäisesti, mustavalkoisesti ja intohimoisesti. Parempi palaa täysilä kuin haihtua pois. Sillä toisaalta, mitä ikinä minulta otetaan pois on olemassa kauneus ja asiat joita rakastan. Hetket.
Jollain tapaa syvä itsensä kanssa oleminen on välillä säälittävän hienoa. Mennä yksin ravintolaan syömään. Mennä yksin elokuviin. Mennä yksin baariin istumaan. Tein sitä aikoinaan todella usein. Taas huomaa olevansa siinä pisteessä elämää, ettei sitä pysty tekemään. Pitäisi pakottaa itsensä.

Yksi yö tässä mietin kaikenlaista kun en saanut unta. Silmät kiinni, sydän hakkaa hurjana, asentoa ei löydy ja ihanat uudet flanellilakanat (joita olen toivonut saavani sitten edellisten hajottua muutama vuosi sitten) painavana ja äärettömän raivokkaan kuin kissanpehmeänä iholla (OIKEASTI VITTUUN SILKKILAKANAT SANON MINÄ!) työn väsyttämää ruhoani hellien...Mietin kaikkea ihanaa. Esimerkiksi flanellilakanoita. PINKKIÄ ipodiani. Kaatonokasta tulevaa kaunista noroa. Sitä, kun asiakas pyytää jotain fancy drinkkiä ja teet moisen ja se ilme olemuksessa kun se asetetaan eteen. Työkavereiden kanssa jaettu nauru. Tyhmät ideat teloa itseään (ja ansaita lisänimi "Raivo") mutta huomata vain nauravansa. KUN SAA TAKAISIN VUODEN PUOLITOISTA LAINASSA OLLEEN ÜBER HARVINAISEN LARS VON TRIERIN TUPLA BOXIN RIGET SARJASTA - lapsi palaa kotiin, Äiti itkee. Kun saa uuden kaverin. Stigan ulkoiluttaminen. Lapsellisuus. Kirja. Miehen katse. Inspiroiva kollega. Jätelava löytö. Uudet lenkkarit!! Hullaantuminen. Raivokas ilo. How I met you mother sarja. Pinaattipasta. Päin helvettiä tehty margarita (johon oli laitettu pohjalle mansikka siirappia). Ikävä ystäviä kohtaan. Nettikamera ja skype.
Myin omat ihanat Reebokin classic malliset kasari popot työkaverille. Siskolta sain ostettua Ihanat Adidaksen top ten low sleekit.

Näih. Oih. Ihanat. Vielä kun sais sitten reebokin freestylerit valkoisena, mustana tai hulluna neonvärinä niin rakastaisin maailmaa syvästi. Myös vanhojen puman retro SKY kasari kenkieni tilalle ottaisin heti jottai. Joo-o.

Nyt lisää kahvia. Aatos katkes. sitte kauppa ja ruokaa.

2008-01-08T19:28:00.000+02:00

Katsokaas...tuossa murjoin silmäkulmaani uutena vuonna ihan mustelmille asti. Nyt sitten kaksi päivää kun vielä aika hellänä niin on elohiiri vaikeuttanut elämää. Eka huvitti ja nyt kyrpii kun yrittää tehdä koulu hommia. Mut hei olen naama edellä kaikkialla. Huomenna jos säät sallii niin pulkkamäkeen ja tulen niin kovaa alas että EI MITÄÄ JÄRKEÄ. Ja teen lumienkelin. Ja heitän lumipallon. Ja olen aivan mahoton. Tai sitten istun ja valokuvaan muita.

2008-01-08T14:30:00.000+02:00

Itsetunto todella maassa, oikeasti. Ei ole ollut sitten teinivuosien näin olematon kuva itsestä. No ainakin nyt juuri tässä hetkessä. En kykene tuntemaan mitään. Ja ääriviivani ovat sitä varten, että ne vain revitään kahtia. Kaipaan aurinkoa.

Pitkästä aikaa

2008-01-08T13:15:00.000+02:00

Tässä on aikaa kun viimeksi kirjoitin. Kaikenlaista tapahtunut. Koulussa atm...Käydään ruokalistan suunnittelua läpi. Väsyttää. Eka koulupäivä pitkästä aikaa. Ihan mukavaa. Kurkku kipeä, sattuu niellä. Kova jano. Kahvia tekisi mieli. Yöllä en saanut unta sillä olen sekoittanut rytmini totaallisesti. Nukuin todella huonosti. Ehkä jotain 45min totaallisesti yhteensä. Olin vetänyt hullut karkkipopparipastaherkkuöverit. Katsoin kahteen aamulla How I met your motheria. Siitä on tullut niin jäätävä addiktio, että! Pakko katsoa triljoona jaksoa per päivä. Aivan mielettömän hauska ja verbaalisesti lepposa sitcomi.

Huoh mitäpä tässä on tehnyt (Opettaja selittää edessä "suositelkaa näitä tuotteita sillä näissä on hyvä kate..") viime aikoina?
Töitä.
Käynyt kajjaanissa viettämässä joulua.
Palanut turkuun tekemään töitä.
Välipäiviä en muista, kattelin varmaan leffoi ja tein töitä.
Lailai. Elämä? Mutta hei, ollut ihanaa. Vaikka päivä seuraa toistaan niin ollut hienoja systeemejä. Hetkiä musiikin kera. Hiljentymistä. Ruokaa ruokaa ruokaa. Hyviä juttuja, naurua ja hauskanpitoa. Päässä surisee ja haluaa hiljentyä itseensä. Mieli vie. Kaikki oikeasti ihan päin helvettiä (jotenkin.), mutta hei - souwhat.

Ikävä kotiin. Talon narina, maisemat. Rauha. Joulu oli todella hieno. Isä oli pistänyt omaisuuden ruokaan ja tehnyt sitä päivä kausia...Tuli neljä päivää ahdettua ja tissuteltua 24/7. Kaksoissiskon blogista löytyy kuvitettu entry kaikesta. Itekkin varmaan laittelen kuvia jahka tyhjennän kameraa - siellä Dynamon pikkujouluistakin. Joulusta. Uudesta vuodesta. Pitäisi hankkia jostain kuvankäsittelyohjelma tuolle kannettavalle. Ja tarttis kuitenkin sen oman pöytäkoneen ja kunnon ohjelmat...Prkl. Mistä moinen, kysyn vaan.

Oli mahtava uusi vuosi. Siitä kuvia later on. Oltiin koko työjengi (tosin minä ja muutama muu ehkä enempi) MERIROSVOJA! :D yarr. Mahtavaa. Mulla oli niiiin mahtava kostyymi. Ilta oli muutenkin lystikäs, eka Maukosen luona naamiasissa. Sieltä töihin ja lysti fiilis vaikka ite varmaan eniten innostunut koko helvetin kostyymisysteemistä. Aluksi riso kun jengi oli yhyyy noloa pukeutua. Sitten vedän hattu päässä kaikkialla jotta "Yarr!" Pidin hauskaa. Vähän juhlittiin kuplivalla töiden jälkeen vuoden vaihdetta ja tietysti piti saada vähän (lähes pullo) merirosvojen eliksiiriä eli rommia. Ei ole aikoihin ollut noin lystiä kyllä. Seuraavana päivänä semikoomassa katsomaan Orpokotia siskopuolen ja siskon kanssa. Itkin peloissani. Hieno elokuva. Olen saamari soikoon ollut niin pelossani avaamassa työpaikalla sen jälkeen. Vintillä kävin hakee jotain niin olin seota kun mietin, että dooris - mielikuvituksesi se vain!

Paljon aatoksia. Aivomyrsky on yhtä räntäsadetta ja auringonpaistetta toisensa perään vaihtelevasti. Koulussa kova kova kiire ja paljon hommia. On messuja hesassa, on töissä koulutuksia laivalla on sitä sun tätä. Päässä pyörii ihan muut aatokset ja tuntuu, ettei pysty keskittymään. Sitten tulee jotain kaikkea ja taas ihan mitvit. Kun pysyisi omien aivojensa perässä...

Mietin, että hakisko kouluun. Restonomiksi jos opiskelisi. Vai lähtisikö pohjoiseen tai lähtisikö down under. Sydän huutaa kokemuksia, sielu sitoutumista, vartalo seikkailuja ja ruumis rasvaa köyttä. Mut nyt välitunti...kahviaaa.

2007-12-28T14:19:00.000+02:00

I just love to have my little stepsis around. She's always been great but we are kinda getting closer when she's getting old. She's turning 17 soonish...
I had amazing migraine last night. Haven't got that kind of shit in ages. Now atm I am having my morning cup of coffee, CSI episode and relaxation. Then I am heading to buy webcam to skype with Eka etc. and then I am heading to Senni's to watch transformers. Woo. Sounds like a day. Night to work.

2007-12-27T19:02:00.000+02:00

home sweet home. - not. I love the apartment of mine, It was great to step inside an hour ago when I returned home. But I feel major angst about this migraine thing and about this city. Bohoo.

2007-12-23T04:55:00.001+02:00

Kohti kainuuta. at last.

Merry Xmas!!

2007-12-22T18:36:00.000+02:00

I am heading to north soonish. Just one shift at Dynamo and from there almost straighly to trainstation and towards homehome. I am excited, overly tired and really in great need of TIME OUT. Anyway, my apartment is really great nowadays. I mean - It took awhile but now I have furnitures and as my Mum said today: "This place really looks like someones home". I am happy. I woke up very early today to clean around and it took about 6h. Now I am having moment before shower and then to work. I am sooo tired...

My life's a mess. I have a great stress with work and school stuff and I have no idea what to do. I have no idea. But I am trying not to think about it too much.

Miss all the friends since it is this time of a year...even thought it doensn't really feel like christmas at all...Eka is down there in New Zealand, Epa is around here when I am at north, Malla...I miss family that is here while xmas, I miss army pals, I miss everything. I am having major sentimental issues I quess. Maybe I've spend too much time alone and trying to think things. 8)

I've had great days also...few days ago I woke up very early to meet Anni (flute player in Saaga). We shopped for Xmas and had lunch. I haven't been awake at that time in ages. I've been working SO much. Every goddamn wed to sat 20-03/04....And this week I was having major flu and fever. And still working. :P

Oh weeeell, now coffee and work!!! :D
as I said - Merry Xmas. I wish it will be white one.

And it hurts with every heartbeat

2007-12-21T14:25:00.000+02:00

Robyn - With everyheart beat

Maybe we could make it all right
We could make it better sometime

Maybe we could make it happen baby
We could keep trying
but things will never change

So I don't look back
Still I'm dying with every step I take
But I don't look back
Just a little, little bit better
Good enough to waste some time
Tell me would it make you happy baby

We could keep trying
but things will never change
So I don't look back
Still I'm dying with every step I take
But I don't look back

We could keep trying
but things will never change
So I don't look back
Still I'm dying with every step I take
But I don't look back

And it hurts with every heartbeat
And it hurts with every heartbeat
And it hurts with every heartbeat
And it hurts with every heartbeat
And it hurts with every heartbeat
And it hurts with every heartbeat
And it hurts with every heartbeat
And it hurts with every heartbeat

Mahtava biisi. Soittanut koko ajan viikon ajan. Järkky viikko. Kaikkial särkee. Ihan palasina. Sit henkisesti jotenkin ihme ailahtelu päällä porailee kaikki aamut kun tulee töistä kotiin. Ohhoijaa.

Joujoujoulu

2007-12-13T11:03:00.001+02:00

Ulkona kerrankin pakkasta. Koulussa istun atk-luokassa jossa ilmastointi puhaltaa niskaani niin, että olen vilustua. Eilen oli epäkoulullinen päivä, sillä heräsin joskus viideltä. Takana oli tiistai-ilta mainiossa työpaikan pikkujouluissa. Tuli tanssittua, syötyä, laulettua, juotua, tanssittua, naurettua, juotua ja tanssittua. Kamera tursuaa ihmeellisiä kuvia. Olin pukeutunut diskopalloksi, toisinsanoen pääsin ulkoiluttamaan paljettimekkoani. Eilen sitten oli hullu väsymys kun tiistaina kuitenkin heräsin jo kuudelta ja en kerinnyt ennen juhlia ottamaan päiväunia. Päivä meni juostessa asioita ja hullu väsymys oli pakko työntää vaan sivumpaan juhlien alta. Eilinen sitten nukuttiin. Yöllä (tai aamulla) kun olin lyönyt pääni tyynyyn niin seuraavan kerran avasin silmäni viideltä iltapäivällä. Pari tuntia hereillä ja taas nukuin. Sitten taas pari tuntia hereillä ja menin sitten nukkumaan lopullisesti. Urgh. Voi voi....

Kävin tuossa ikeassa ostamassa kaikki systeemit eli nyt on huonekalui eli siis toisinsanoen kasoittain itseäni isompia pahvilootia. Pitäisi koota. En jaksa. Ei aikaa, energiaa. Hullu väsy koko ajan. Kämppä ihan pommin jäljiltä. Ei kykene.

Viime viikon olin todella kipeänä ja silti painoin töitä pitkin öitä keskiviikosta lauantaiseen jolloin aamulla tunnin oparin unien jälkeen lähdin ikeaan. Sieltä palailin joskus illalla jolloin roudauksen jälkeen suoraan töihin. Kyllä oli fiilistä. Sunnuntaina nukuin koko päivän ja en ollut saada itseäni hereille uupumuksen myötä. Ollut jokseenkin nollat taulussa tuon viikonlopun jälkeen. itseppäisyyspäivän aattokin meni ihan käsittämättömän työyön merkeissä. Todella hulinata.

Puhelin särki. Tarvitsisi uuden. Rakas joulupukki...

Happy birthday 90 year old darling!!

2007-12-06T19:13:00.000+02:00

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa,
jylhien järvien loiskintaa.
Meidänpä mainetta mainivat nuo,
koskien ärjyt ja surkeat suot.
Meidänpä vapautta vaarat on nää,
meidän on laulua lahtien pää.
Meille myös kevätkin keijunsa toi,
rastas ja metso täälläkin soi.

Taival lie hankala - olkoon vaan.
Luonto lie kitsas - siis kilpaillaan.
Kolkasssa synkeän syntymämaan
pirttimme piilköhöt paikoillaan.
Vainojen virmat, oi vaietkaa.
Rapparit, ryöstäjät, kaijotkaa!
Miekkaa ei tarvis, tarmoa vaan,
puolesta hengen ja heimon ja maan.

Nouskoon rintaamme uskomus uus,
taantukoon taika ja vanhoillisuus.
Maamies, muista, miss' onnesi on,
riihesi rikkaus riippumaton
Kainuhun kansa, ah, arpasi lyö,
missä on ryhtisi, kunnia, työ?
Meidän on uudesta luotava maa,
raukat vaan menköhöt merten taa!

Hyvää syntymäpäivää. 90 vuotta. Hieno ikä. Hyvää itsenäisyyspäivää. <3

Kuumetta, kipeänä. Kone rikki joten äitin toimistolla. pian töihin. Ihan yskäflunssayhy tuska. Perseestä. Joka yö nyt töitä. Näillä mennään.

2007-11-29T16:25:00.000+02:00

It snowed last night. I think its awesome. I love snow. The light of it.

My soul is heavy to carry at the moment. I am happy as a pie, like always...but kinda I nurse myself and get better. Feelings are easy to mash in pieces. Im holding it all together. I am use in sort of pain so...

Nowadays I've been spending time with my sister a lot. It's nice. Also I've been working a lot less. Im searching for new job. I am studying harder. I am learning.

2007-11-29T16:14:00.001+02:00

2007-11-21T16:57:00.001+02:00

En ymmärrä miten joku voi tosissaan harkita elävänsä ilman minua jos olen hänelle luvannut, että näin on - yhteys. En voi käsittää. Toisaalta - kerta toisensa jälkeen saan pahemmin nenälleni ja nyt olen antanut niin paljon, että jos tästä tiputaan niin se olkoon. Ei jaksa enää yrittää.

Hän ei perjäisi ilman, että olisin osa hänen maailmaansa. Tiedän sen. Kunpa hän ymmärtäisi sen myös.

Työelämässä menee miten menee. Aivot sulaa. FLunssaa pukkaa. Yritän pitää tällä sekunnilla pään kasassa. Olen vain ollut tilanteessa joka on ollut vain sadasosa tästä pelosta niin monta kertaa, että en jaksa kuvitellakkaan kuinka nyt musertuisin. Sillä en ole koskaan ollut täysin. En edes lähes.

Nojoo. Päätäni alkoi särkemään.

Wake up Cat

2007-11-10T16:52:00.001+02:00

olispa kissa täällä....

Hellyyttävää hiljaisuutta

2007-11-10T16:38:00.000+02:00

Herään semikrapulaan joka valuu minusta kahvin kera. Koneelle on tullut rakastamani elokuva. Katson sitä. Pitäisi hakea jotain ruokaa sillä nälkä on niin kova, että taju menee. Naapuri naputtelee toista tuntia jotain seinään. Eilen olin baarissa, join paljon ( bileissä - baarissa en sitten juonut oikeastaan, sillä olen peeaa), olin kassivahtina, jouduin säätämään entisen kollegani ja nykyisen kollegani (joka oli töissä) välille jotain siinä epäonnistuen ja harmistuen että jouduin vastoin oikeaa tahtoani toimimaan amorin lähettiläänä. Näin tuttuja, ilahduin, poltin savukkeita ulkona ilman takkia - flunssa tulee, sain kuulla pomoltani, että en olekkaan töissä tänään nokupaikassani VAAAn uudessa paikassa joka selvensi pääni kuin salama ja sain hiljaisen paniikin. Lopulta kun liian myöhään pääsin kotiin ilman grillimättöä yms mitä suunnittelin (ja silti kello oli 5am - jäin jäätymään ja puhumaan ihmisteni kanssa viinan juonnista järkevästi viikolla. öö.) kaaduin sänkyyn kuin puu ja meni tunti varmaan ennen kuin alkoi paikat olemaan inhimillisen lämpimät. Olin todella jäässä.

No. Tänään sitten Monk. JÄnskättää. Julio Medemin Lovers of the northpole on ollut aina lemppari leffojani. Ei löydy mistään dvd:nä. Iso barcelonasta tuotu juliste tälläkin hetkellä täpittää seinälläni yläpuolellani seinällä johon nojaan.

Joo-o. Kaipaan hellyyttä. Kaipaan jotain syötävää. Lisää kahvia. Olisi pitänyt varastaa Somebody (kissa) tänne siskoni luolta niin olisin saanut ihanan herätyksen...

Outo päivä

2007-11-08T05:47:00.000+02:00

Joo-o. Syy miksi en lue lehtiä enää pahemmin (uutis moisia), katso televisiota, surffaile uutissivustoilla on se, että tieto lisää tuskaa. Tänään vastoin sitä tottumustani uuvutin itseni jäätävällä määrällä tietoa -> tuskaa. Ennen työiltaa istuin television edessä radion huutaessa taustalla surffailen netissä lukemassa sivustoilta ampumavälikohtauksesta. Lopulta hermot petti ja itkin. Tunsin vihaa, surua, epätietoutta. Puuduttavaa tyhjyyttä. Toisaalta - miksi käydä tätä läpi sillä tyyppi on siten saanut kaikki mitä halusi -> näkyvyyttä teolleen. Se ei silti selitä sitä, kuinka vihaiseksi tekee ajatus nuorien turhasta lahtaamisesta ja olevinaan tekee siitä jumalauta poliittista. Videokuvat ihmisistä jotka ovat hyppineet ikkunasta ulos pakoon. Tarinat opettajista. Koulussa olevien lapsien vanhempien huoli ja hätä.
Tunnen niin suurta sääliä ja ahdistusta, etten pysty sitä sanoin kuvaamaan. Isäni sanoo, että sääli on sairautta. Olkoon. Minkäs teet. Olen niin pahoillani ampujan perheen puolesta. Perheiden puolesta joidenka lapset ovat kuolleet aivan idioottimaisen syyn takia. Opettajien puolesta jotka työskentelivät kyseisessä koulussa. Ampujan pikkuveljen...Minussa on herännyt kasapäin tunteita joita en tietänyt tuntevani. Olen ollut todella todella hämmentynyt ja surullinen. Yleensä jos joku sukulainen kuolee tms normaalia mihin pitäisi liittää suuria tuntemuksia olen aivan jäässä ja kiveä. Nyt jostain kumpuaa niin suuri suru, että itkeskelen. Eteisessä makaa lehti jota en jaksa avata. En jaksa. Aamulla, tai no alihuomenna sitten. Nyt yritän saada unta töiden jälkeen - koulua pian...

Mulla oli paljon sanottavaa mutta nyt en kykene kirjoittamaan mitään järkevää ja terävää, kantaanottavaa. Diipadaapaa.

2007-11-07T17:07:00.000+02:00

Tänään tehdään historiaa Päiväkirja

Onko kukaan tästä ollut huolissaan? Kiinnostaisi nähdä se pätkä youtubessa.

2007-11-07T17:03:00.000+02:00

Tää on hullua. Kuulin vasta mitä on tapahtunut Tuusulassa Jokelan koulussa. Luin iskun tekijän blogia. Luin uutispätkät, kuuntelen radiota. Jumalauta. Mitä shittiä. Kuinka tälläistä vaan tapahtuu ja etenkin nyt kun näin lähellä. Kuinka tämä on mahdollista? Olen lamautunut. Tekisi mieli itkeä. Tekisi mieli itkeä.

SIVULLISIA. Vittu lapsia. Jumalauta. Hirveää.

Lisää Ylen sivuilta - video pätkää ja radiota.

Ink'ed

2007-11-01T14:27:00.000+02:00

Senni (my identical twin sister) just went to have identical tattoos. Whoah. Nicey poo. It was kinda our bday thing. Tomorrow our whole family are having a dinner at MAMI. I am really looking forward to that. At saturday, which is our real bday day - I'll have Saaga's meeting, some rehersal stuff and then -> beer and gig dvd's. It will be great. I am really really really really looking forward to that!

2007-10-28T19:50:00.000+02:00

I've slept til 6pm. My life rhythm is upside down. But it is just me and I don't have to care about anyone else so...It have been strange. I am a lot alone. Listening music. Or just spending time in total silencio. Lots of classical music. Meeting family. Reading. Decorating apartment. Having long long long walks with my ipod smiling and dancing around.

And thinking.
I had great friday with friends. I quess I am still hangoverish. I haven't laugh that hard in ages. Great time.

Np. Luiciano Pavarotti - Nessun Dorma.

What a song.

I'll have my birthday at next saturday. I have no plans. I quess I'll dig myself under the ground. Why in earth I didn't take a work shift!!!

saturday fever

2007-10-13T15:40:00.001+03:00

Damn, jam like a Tokyo Dance Trooper. Spending all my precious time with angels now since Eka is leaving back to New zealand in few days. My heart is aching cause I'll miss her sooooo...

HOX.

2007-10-11T13:19:00.000+03:00

Naisasialiitto Unioni ry TIEDOTE 9.10.2007
Helsinki



Naisasialiitto Unioni tukee Tehyn tavoitteita nostaa hoitajien palkkoja
kunnolla ja kehottaa kaikkia Suomen naisia menemään solidaarisuuslakkoon
15.10.2007.

Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että hoitotyöntekijät ansaitsevat nyt
kunnollisen kuoppakorotuksen. Hoitajille on maksettu työn vaativuuteen
nähden liian vähän, eivätkä tämän syksyn palkkatarjoukset korjanneet
lainkaan palkkauksen epäsuhtaa. Päinvastoin: hallituksen lupaama
tasa-arvo”tippi” nostaa esimerkiksi lääkärien palkkoja suhteellisesti
enemmän kuin hoitajien.

Kelan teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat valmiita
maksamaan enemmän veroja hyvien terveydenhoitopalvelujen takaamiseksi. Neljä
viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että veroja voi nostaa. ”On
käsittämätöntä, että kansalaiset haluavat maksaa lisää veroja, mutta
poliitikot eivät halua heille sitä mahdollisuutta antaa”, ihmettelee
Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Veronika Honkasalo. ”Jos hoitajien
palkkoja ei nosteta yhteisin päätöksin, nousevat ne kuitenkin
markkinamekanismien kautta siten, että hoitajat siirtyvät reppufirmoihin.
Onko tavoitteena yksityistää suomalainen terveydenhoito?”

Naisasialiitto Unioni kehottaa kaikkia Suomen naisia menemään yhden päivän
solidaarisuuslakkoon 15.10.2007 Tehyn palkkaratkaisun jouduttamiseksi.

Lisätietoja:
varapuheenjohtaja Anne Moilanen 040 746 4696
vs. pääsihteeri Elina Hatakka 040 773 9632

Jumpy sunday

2007-09-30T19:53:00.000+03:00

This is nerve cracking. I will have my first surgery yet tomorrow. I am really really jumpy at the moment. I am depressed about how this will affect on my school and work. I've been sick for week already. I am a bit stressed and also just plain tired and gloomy. This shit is getting on my fab mood. I'de love to spend days out enjoying autumn but noooo...Im already getting ache because being too much laying at bed. I am getting weak and tiiiired.

Argh. I have to be not eating anything after midnight. My surgery will be tomorrow afternoon. I cannot even drink anything. How shitty is that.

Yea, Daddy-O called. Laku, our 14 year old dog is getting weak. She's going to be put on never ending narcosis in some undecided day next week. I am sad. I love her so much. <3 <3 And I am not able to say my last words to her. Saaga's "freedom" is going on and on at my head - I wish I could lay my head on Laku's body and give her a huge hug and stay there for some time. Cuddle her.

R.I.P my love.

Shunnuntai

2007-09-30T14:59:00.000+03:00

Huh, yritän olla ajattelematta huomista. Siispä en. Aina kun ajattelen, menee vatsa sekaisin ja tulee levoton "apua apua" olo. DAMN.

Eilen alkoi päässä heilumaan kunnon työnarkkis-aatokset -> mahtaako töitä riittää näin pitkän saikun jälkeen (3vk ainakin yhteensä, yksi takana) ja tuleeko joku jyräämään mut ja viemään mun vuorot yhy. Tosissani vielä, en tiedä onko minulla syytä vastaaviin ajatuksiin, mutta en voi muuta...ARGH.

No, en nouse sängystä. Katselen Hell's Kitcheniä jakso jaksolta eteenpäin ja yritän olla ajattelematta. Liian heikko olo alkaa siivoamaan. Liian heikko olo ylipäätään mihinkään. Perkele, hermona olen.

Rauhoittumista

2007-09-29T20:17:00.000+03:00

En varmaankaan ole kuukausiin ottanut _näin rennosti_.

Viikon ollut kuumeessa, ei kovin rentoa. Eilen olin enkeleiden kanssa iltaa viettämässä. Syötiin todella hyvin, katsottiin FANAA niminen bollywood elokuva ja nautittiin yhteisestä ajasta. Sitten muutamat siiderit Alvarissa ja kebut tien toisella puolella. Tuli naurettua vatsa kipeäksi. Niin heikossa kunnossa ja lääkkeissä että uni maistui. Nukuin kolmeen tänään. Heräsin ja avasin koneen. Tein kahvia. Laitoin musiikin soimaan. Aloin surffailemaan.
Jossain vaiheessa alkoi pimenemään, laitoin muutaman kynttilän ja valosarjat päälle.

Tein lisää teetä. Mukava asento sängyllä.
Kahdeksan aikaan sadan teekupin jälkeen otin lasillisen viiniä. Yhä sängyssä. Yhä unikamppeissa. Musiikki soi, on hämärää. En ole tehnyt _mitään_ muuta kuin surffaillut. En ole edes avannut televisiota. Lueskellut blogeja, ruokasivustoja, roikkunut galleriassa ja facebookissa. Hähähää ihanan laiskaa.

Kaverilta tuli viesti, että olenko lähdössä yöelämään. No en kyllä varmaan. Sairasloma ja ylihuomenna leikkaus. Heikko olo yhä. Kurkku ei tunnu niin pahalta mutta mutta...on yhä outo. Jännittää ja tympii tuleva kahden viikon saikku. Tulee viemään kasoittain ;) rahaa minulta ja todella huono noin niinkuin koulua ajatellen. Kiristää hermoja jo.

En ole ikinä ollut leikkauksessa. En halua ajatella asiaa. Pelottaisi.

2007-09-27T07:25:00.000+03:00

Ollu viikon kipeä. Maanantaina iski angiina - työterveyslääkärille ja kolmisen päivää saikkua antibiootteineen. Keskiviikkona oli vika päivä sairaslomaa ja olo sen kuin paheni. Kurkku niin turvonnut ettei voinut syödä, kolmas päivä syömättä ja juonut varmaan 1.5 l sitten maanantain. Aika vaisu fiilis. Lakanana lähdin takas mehiläiseen josta pistettiin samantien lääkärille joka pisti tyksiin jotka pisti labraan josta lääkärille ja joka olis ottanut sitten osastolle. Meikä oli että emmähalua. No, penisiniliiniä bebaan ja kotiin. Nyt sitten labraan taas. Jos vielä tulehdusarvot high tms niin leikkaus tänään. En oikein tiedä mitä ne sieltä kurkusta leikkaa mutta leikkaavat kuitenkin. Joku paiseshitti. Mä olen niin hermona. Mun piti aloittaa koulu uudella luokalla. Tulevana maanantaina piti aloittaa työharjoittelu. Satatriljoona euroa on taas mennyt kun on ollut saikulla. MÄ EN OLE MUUTA KUIN MAANNU.No joo, pitääkin kun ei kykene oikein elää...

2007-09-23T03:42:00.000+03:00

Väsyttää odottaa. Väsyttää antaa mahdollisuuksia ja olla sitten vain odottava osapuoli. toinen vaihtoehto. Väsyttää kulkea kaupunkia ja soittaa 30 kertaa. Väsyttää tavata toinen joka on ihan perseet. väsyttää kuluttaa harvat vapaat pettymyksiin. Väsyttää.

Oli alkuilta hieno. Susanna Haaviston keikka. Ihan mieletöntä settiä. LUOJA mikä tulkitsija, luojani! MIKÄ ESIINTYJÄ. Upea bändi, Lenni-Kalle Taipale pianossa...yms. Mieletön setti. En kadu niitä 30e yhtään. Itkin vuolaasti monesti. Mikä nainen. Faniuteni vain syveni. Sitten äiteen ja isäpuolen kanssa ruokaa foijassa, yhdet hemingwayssä. Aloitin pommittamaan sovittuja tapaamisia jotka dissas. Yksin pari tuntia ihmettelyä kaupungilla kunnes aivot sulasivat ja totesin - en jaksa odottaa. Pettymys.

2007-09-23T03:30:00.001+03:00

I Am tired. I am always to be second choise for what ever it is.

Uraan urkenevaa

2007-09-18T00:49:00.000+03:00

Kun tässä on yö / päivä aikaa miettiä jätänkö tämän hetkisen kaksoistutkintoluokkani ja siirryn aikuiskoulutuspuolelle samaa tutkintoa suorittamaan (pois lukien lukiotutkinto siis) alkaa mietityttää uravalinta. No ei vaan, mä viihdyn tässä näin ja nyt. Vaikkakin olen aina halunnut muusikoksi tiedän ettei sillä elä - hyvä ala tämä mulle. Toinen on kaikki visuaalinen ja suuri haave tietty on ollut elokuvien parissa...tein sitten tälläisen hauskan memen ja kappas vain...

1. Go to http://www.careercruising.com/.
2. Put in Username: nycareers, Password: landmark.
3. Take their "Career Matchmaker" questions.
4. Post the top ten results

---------------> Nyt kuten euroviisuissa kuuluttajan ääni sanoo: "Here are the results of Lotta's votes..."

1. Director of Photography
2. Set Designer
3. Costume Designer
4. Special Effects Technician
5. Desktop Publisher
6. Cartoonist / Comic Illustrator
7. Animator
8. Actor
9. Potter
10. Craftsperson

Seuraavat kymmenen ovat sitten 11. Fashion Designer, 12. Director, 13. Anthropologist (HAHA MAHTAVAA!), 14. Professor, 15. Cook, 16. Artist, 17. Graphic Designer, 18. Comedian, 19. Critic, 20. Computer Animator...

Bubling under: 21. Art Director, 22. Website Designer, 23. Musician...sijojen 30-40 välillä oli make-up artist, stylist, writer, composer...VIHON VIIMEISENÄ OLI CHEF. Hupaisaa! :D

Testiä pystyi vielä tarkentamaan lisäkysymyksillä...tein sen.
No ekat oli tätä luokkaa: 1. Director of Photography, 2. Actor, 3. Comedian, 4. Dancer, 5.Director, 6. Cartoonist / Comic Illustrator....sitten tuli rekkakuski seuraavana. kympistä kolmeentoista oli artisti, stylisti ja maskeeraja.
Testiä pystyi vieläkin tarkentamaan...Top ten muuttui ainoastaan sen verran, että olisin oiva myös junaohjaajana.

On ollut usein lähellä, että haen vain elokuvaa opiskelemaan. Salainen pahe. Mutta joo - kerkeehän sitä vielä kaikenlaista elämässä. On ihanaa omistaa niin monen moista intohimoa.

Uusin Foo Fighters on rautaa.

Such a perfect day

2007-09-12T21:10:00.000+03:00

First at school we had wine tasting with food like chocolate and two different kind of cheese. Delicious and great pleasure. I felt like glooming with joy when I got back home. Took a little nap and I was suppose to clean this plase but Korte called and we decided to meet at Edison. Finland - Poland football game! And it was GREAT! I shouted my voice in pieces. What a atmosphere and what a game itself. Now I came back home to pick car keys and I am on my way to work. There is two great bands having a gig tonight so it will be great too! Also - my darling friend which I've been missing my head off EKA is just landed to Helsinki. She's been at New-Zealand for a year now and she's having a month around here. I've missed her so fucking much. Every day. Now she's here and I am so excited that I could cry. Oh well anyway -> WORK.

Daniel Sjölund <3

Novelli

2007-09-12T00:50:00.001+03:00

Tahmainen karkkipaperi

Jokainen aamu lähtösi jälkeen on ollut kuin elämäni pahinta krapulaa.
Pystyn yhä haistamaan olemuksesi.
Ja sen naisen.

Siitä on jo aikaakin, mutta minulla ei ole enää muuta. Puristan silmiäni kiinni ja huokaisen äänekkäästi ulahtaen. Säälittävää. Ei niin, että joku kuulisi. Pitäisi vaihtaa lakanat, ajattelen. Nukun Saharassa. Pyyhin hiekkaa pakaroistani noustessani sängystä. Olkoon. Huomenna vaikka.
Aamut ovat pahimpia. Ne tarraavat kiinni kuin tahmainen karkkipaperi. Heristät sitä väkivalloin irti kädestäsi ja kun se vihdoin irtoaa, löydät sen pian käsilaukkusi pohjasta. Takertuva paha. Aamu toisensa jälkeen. Päivä toisensa perään. Maanantai. Tiistai. Keskiviikko. Torstai. Perjantai. Lauantai. Sunnuntai.

Kuinka kehtaat tehdä tämän minulle?

Viikonloppu. Ei töitä. Mitä minä tekisin? Olen paennut työhön. Nukun, joskin vain vaivalloisesti. Teen sen mitä pitääkin, istun ylitöissä – vaikka aamuun. Ei väliä. Pitäisit kesälomaa?
- Miksi?

Ulkona paistaa aurinko.
Kas, kesä.
Kahvi maistuu kikkomanilta. Tuijotan oven edessä olevaa sanomalehtikasaa. Päällimmäisen muste on vieläkin tuore. En tee elettäkään kohti. Yritän. Pitäisi varmaan lopettaa lehtitilaus, ajattelen. Mutta kun on niin ihana lukea lehteä aamuisin…

Kuinka kehtaat.

Ei niin, että ikävöisin sinua. Päinvastoin.
Minulla kun ei ole muuta enää.
Eikä ollut vaikkakin emme enää olleet sitä jotain.
Kuitenkin…
Minä.
Luotin sinuun.
Nyt on jäljellä hitunen raiskaamatonta ihoa, verta pumppaava sydän ja pätkä jos toinenkin jotain suolia jotka pitää välttämättä ruhon elossa. Tätä lihaa joka ei tunne. Ja sitä hajuasi jonka haluaisin repiä irti seinistä, lakanoista ja likapyykistä. Ja se ääretön tila, joka on kasteenomaisen kostea ja alavireinen.

Kuinka kehtaat tehdä tämän minulle?

Lähden ulos. Kun on tuo kesäkin. Olisin töissä, mutta käskivät olla vapaalla viikonlopun. Olen kauhistunut. On niin kuuma. Piiloudun aurinkolasien taakse. Ostan varrettomat sukat ja vanupuikkoja. Istun puistonpenkille odottamaan tuttavaani. ”Voidaan käydä lasillisella terassilla kun on niin kiva ilma. Markku lupasi katsoa lapsia. ” Pyyhin viestin puhelimesta. Onko minun ihan pakko?

Terassilla aikuiset hiljentävät lapsiaan: ”Otetaanko jälkkäriä niin iskä ottaa kaljan?” Nuoret juovat ja vilkuilevat toisiaan. Kakarat meluavat ja juoksevat. Yksinäiset yrittävät näyttää rohkean rennolta koska on ihan sallittua käydä yksinkin ravintolassa. Mikä itsepetos. Ystävättäreni kanssa puhelemme niitä näitä. Osaan nauraa uskottavasti. Tilaan pullon viiniä. Koen tuntevani oloni paremmaksi. Tilaan ruokaa jossa kestää. Ja kestää. Kaiken seassa juoksevat hikiset tarjoilijat kuin muurahaiset. Markku edessään lastenrattaita työnnellen hakee ystävättäreni pois, jotta ilta ”ei mene liian pitkälle”. On kuuma ja asiakkaat ovat kuin tulessa. Levotonta liikehdintää - kaikkialla. Lapsi itkee sulanutta jäätelöannostaan.
Tarjoilija unohtaa minut.
Hengitän syvään ja ostan savukkeita vaikka en polta (muuta kuin kännissä).

KUINKA kehtaat?

Kukaan ei ole koskaan niin kuin minä, sanoit.
Kukaan ei ole koskaan niin kuin minä, luulin.
Kukaan ei minua parempi. Voisi olla.

No.
Voi.

Yökerhon lihatiskillä kinkut hytisee tuoreuttansa ja pihvit tirisee hekumaansa. Täältä saa, täällä annetaan, meille vai teille, mutta eihän kuitenkaan eri teille? Ihmiset törröttävät majakkamaisesti antaen katseidensa kuin valokeilojen osuvan toisiinsa. Kutsuja. Merkkejä. Minun lamppuni on kiinni.
Saan seuraa. Käännyn pois. Mies puhuu muka fiksunhauskaa. Hän ehkä luulee, että naurahdin ja rohkaistuu tarjoamaan juotavaa, herrasmiesmäistä ja hienostunutta; olut. Olen kännissä. Mikä taukki.
Parin oluen jälkeen hän vie kätensä alaselälleni ja kehuu kauniiksi. Vitun idiootti.

Kuinka kehtaat tehdä tämän Minulle?

Sama käsi alaselälläni painaa selkääni kaarelle samalla kuin tajuntani herää silmieni takana. Taidan olla kotona, ajattelen. Vatsani painetaan väkevästi patjaa vasten. Kuinkahan pitkään tätä on jatkunut? Puutunut takamus eikä Mies ole vielä edes lähellä. Tunnen hikeä tippuvan noroina lapojeni väliin. Hänellä on todella kuuma. ”Sä oot tosi ihana.”

Vai niin.
Salaa toivon, että hänen tuntematon ihonsa peittäisi sinun ihosi hilseen lakanan kuiduissa. Veisi hajusi mennessään. Ja sen Naisen.
”Hei, soita mulle. Oli niin kivaa.”
Haista paska.
Jään makaamaan kosteille lakanoille ja käännän kylkeäni vastaamatta mitään. Ovi rappukäytävään kolahtaa kaikuen kiinni ja olen taas yksin. Päätä särkee. Nukun hikoilen kylmää ja olen oksentaa. Kirvelee ja jalat ovat heikot. Hiekka kutittaa selkää.
Haluan töihin.

Kuinka kehtaat tehdä tämän minulle?

SOS Wheeljack

2007-09-11T23:27:00.001+03:00

Priceless Dub. Hajoilen yliväsynä a transformers huumassa.

Word

2007-09-11T16:35:00.000+03:00

Viisi sanaa sinulle: Pistä mielikuvia, sanahelinää minulle!
Kirjoita tähän viisi sanaa,
jotka mielikuvasi mukaan liittyvät jollakin tavalla minuun.
Ne voivat olla esineitä,
asioita,
mitä vain.
Lisää tämä sitten omaan päiväkirjaasi.

Comment with five words you somehow associate with how you see me.
They can be objects,
things,
anything at all.
Then add this to your own Journal.

I thought I was stupid

2007-08-31T14:15:00.002+03:00

I laughed my ass off.

Ruotsin aine

2007-08-30T15:36:00.000+03:00

Löyty muistitikulta. Ekakin tätä kyseli. Mun surullisen kuuluisa ruotsin aineeni. Opettaja sanoi, etten saa kirjoittaa kissasta joka ei ole persoona. Minusta hän on tietysti väärässä. No, mikäpä siinä - aloitin siskostani ja päädyin kissaan. Sisältää kirjoitusvirheitä taatusti ja kielioppivirheitä TAKUULLA. Enhän osaa ruotsia. En ole vielä saanut kyseistä paperia takaisin opettajalta kun tais olla paksuna ja painua lomille hoitamaan nyyttiä. Kiitos.

En viktig person i mitt liv

Jag har så många viktiga personer i mitt liv och jag vet att jag kan inte skriva om alla. Därför jag trodde att jag ska skriva om min syster. Min identisk syster som är en minut ungar än min. Hon är tre centimeter kort än mig. Hon är inte mina spegel. Fast vi är identiskt.

Hennes namn är Senni och hon bor i Åbo också. Vem jag var i armé hon stjäla min katt som heter Somebody. Somebody är också en viktig person i mitt liv men jag kan inte skriva om han därför att mina lärare säger att ja kan inte. Mina lärare tror att Somebody är inte en person. Mina syster vill inte returnera min katt.

Senni är en artesan. Hon jobbade i Hansa av städare. Hon tycker om handarbete och gör smycket. Hon är mycket bra och tjäna bra pengar. Hon och mig tycker musik och filmen. Hon är en wicca och gillar om astronomi. Vem vi var barnet vi tror vi är astronaut vem vi är stor. Vi är inte astronauten. Jag måste få mitt katt tillbaka. Jag har en plan…

Long time, no see!

2007-08-20T17:32:00.001+03:00

Ollu kiire. Kesä mennyt töissä. Varmaan alle 10 "vapaa" päivää ollut. Koulu alkoi viime viikolla. Viikonloppuna oli ihan käsittämätön työputki; to-pe 11h per päivä ja la 18h, sunnuntaina aamuvuoro. Koulussa tänään aivot suli korvista ulos, kävin moikkaa opoa, että jospa sais siirron AIKU-puolelle ja täten paperit käteen keväällä 2008. Koulussa ruokalassa nostin tarjoittimen jossa lautasellinen ruokaa ja sain noidanuolen tms. härdellin niskaselkäsysteemiini ja siitä lähtien olen ollut aivan jumissa. Ei kykene liikuttamaan päätään senttiäkään. Sitten siitä päiväni alkoikin -> piti lähteä pernoon kotikotiin tekemään lyhdyntilan sivuja kun koulu loppui jo kivasti puolilta päivin. Ajoin pernoon. Ei avaimia. Ajoin takaisin keskustaan. Nousin autosta hakeakseni avaimet kämpiltä. Autossa valot päällä ja auton avaimet SISÄLLÄ AUTOSSA. Hajosin. Jouduin odottamaan ikukauden vara-avaimia. Autosta meni akku. Sitten joutui ajelemaan mäkilähdön jälkeen ikukauden ympär maita jotta akku latautui. Terceli meni onneksi äsken läpi katsastuksesta niin saan sen takaisin - tuosta isäpuoleni corolasta valuu jarrunesteet ulos ja tehnyt viimeiset päivät moottorijarrutuksia kun ei ole pahemmin koslassa jarruja...Elämää veitsenterällä sanon minä!

Hirveästi kerrottavaa kuteinkin kesältä. nyt vain ei kykene ees istumaan tässä kun selkäniskaelimistö on ihan jumelissa ja tympii. Huomenna Dynamon kesäkauden päättäjäisristely. Swan vene kurvailee kohti tuntemattomia vesia aamusta ja tullaan yöllä takaisin. Das loma päivä, sanon minä.

Sunrise sunset

2007-07-11T23:39:00.000+03:00

En ikinä kyllästy taivaaseen. Kuva otettu tunti sitten kotikodin parvekkeelta. Tulin lyhentämään housuja ja katteleen isosta töllöstä Niilin jalokiveä. Näin. Kivvaa.

No, tässä vielä kuva viime viikonlopulta töistä. Lystiä oli. Parina tamperelainen Hanne ja paikkana turun giglin marlin. Ihan hauskaa, festari sakkia ja pääosin tj 0 tyyppejä. Haikeaa. Omat inttiajat ovat mielessä hyvin tuoreena niin huvittaa katsoa muiden tj tuuletusta. Huhuh, voi voi. Aika menee.

2007-07-11T16:05:00.000+03:00

Kellää Housen 3 kauden jaksoja 10-11??? Annan vaiks pääni.

Generous palmstroke

2007-07-11T04:21:00.000+03:00

a l s e m a l a l l f o r t h e s a y
e n d e n o g a t a i
e n d e n o g a t a i - d a h

i am strong in his hands
i am beyond me
on my own i'm human
and i do faults

i do confess
i feel you trickeling
down my shoulders
from above
mmmm mmmm mmmm mmmm

i turn myself in
i give myself up
volunteer
you own me : i'm yours

mmmm mmmm mmmm mmmm

you have to trust it
i'm eternally yours
all that i gave them
i gave to you

mmmm mmmm mmmm mmmm

so needy of comfort
but too raw to be embraced
undo this privacy
and put me in my place

mmmm mmmm mmmm mmmm

generous palmstroke
the hugest of hugs
undo this privacy
embrace

e m b r a c e m e
e e e e m b r a c e
e m b r a c e m e
e e e e e e m...

mmmm mmmm mmmm mmmm

i am strong in his hands
I am beyond me
on my own i'm human
and i do faults


she is strong in his hands
she is beyond her
on her own she is human
and she does faults

she is strong in his hands
she is strong in his hands
she is strong in his hands
she is strong in his hands

-Björk

I feel used. tired. Kinda that I should never give myself in, give myself at all. Let my soul to be open, to be taken. It is been hard time - work work work. And now that I am having few days off (I just came home from work) I feel hopeless around this chaos and suddenly left aside.

With friendships and relationships it is always the same.

I found my old diary when from the time I was in army. Before that I was alone for long time. Hard ass motherfuck with head and heart as stone. One person opened me and I started to believe that I might even once...
and he left me. But live goes on. It hurted for the first time badly. It was first time I really cried. I was happy afterwards cause I felt that I got myself more open.

Don't get me wrong. Even thought I have always been very hard person as part of relationships I have kinda floated in ones. Met people that have changed my life. More of those who have been a total disasters and very wrong ones. I have learned. But it seems that I never never never learn not to trust. Not to listen. Not to feel. Not to believe. Call this selfloathing but I wish to be wiser. For the first time I should have been wiser. Oh well...I got 8 episodes of House m.d. 3 season. I have been manical after I watched episode 2 box which I own. Now I got 8 first ep from season 3 which I watched all today before AND after work. Now I have nothing. and it is almost 5 am. I have a day off? What the fuck I am going to do! i HAVE NO WORK! ,)

Oh. I got a call from theather that have had this play for well...months. They need an actor for last 5 act. I am in. I got a script. I am screwed. It is something I have never done before. And I have major lines. Songs. Dancing parts. Opening for myself is in 1.5 months. I am planning to change my name and move to Tibet. How stupid can a woman be? Damn.

two days at Helsinki. Sat-su. Med Daddy. How fun. I can kinda hardly wait.

2007-07-08T15:16:00.000+03:00

I just got a text message from a band member - Saaga's orion was on air at radio Helsinki!!!!!!!!!!!!!!!! :D

2007-07-08T14:45:00.000+03:00

Dude. I am sick off people after working so much. I am outta here - night at summer cottage is what I truly need.

Medieval Post-Depression

2007-07-03T15:49:00.001+03:00

Truly. I am death tired and my eyes are sore even thought I have been sleeping a lot. Strangely I kept woking up all the time at night, but my tummy was on fire. Now even thought I kinda slept long til noon, I feel excausted. Eyes are looking dark and fat. M neck is badly sunburned and still achy and I've lost my voice 100%. I am going to work in an hour. I feel depressed after this great medieval market weekend. I miss the laugh , the play, people, feeling, atmosphere....I am full of bruises and so on - don't care. I wish I could skip workshift today and stay home mouring my longing. Sleeping. It is hot day outside which means a lot of work and I don't feel like being sharp and fast right now. Or seeing anyone or talking with anyone. I could need a good cuddle and warmth right now. Bohoo. Silly sad Lotta. :)

Dunno...life is hectic and kinda I could love to have a moment off from it. After week like I had I'd love to have a moment for myself.

Our Posse. Ho's! Luv ya guys!