sunnuntaina, syyskuuta 30, 2007

Jumpy sunday

This is nerve cracking. I will have my first surgery yet tomorrow. I am really really jumpy at the moment. I am depressed about how this will affect on my school and work. I've been sick for week already. I am a bit stressed and also just plain tired and gloomy. This shit is getting on my fab mood. I'de love to spend days out enjoying autumn but noooo...Im already getting ache because being too much laying at bed. I am getting weak and tiiiired.

Argh. I have to be not eating anything after midnight. My surgery will be tomorrow afternoon. I cannot even drink anything. How shitty is that.

Yea, Daddy-O called. Laku, our 14 year old dog is getting weak. She's going to be put on never ending narcosis in some undecided day next week. I am sad. I love her so much. <3 <3 And I am not able to say my last words to her. Saaga's "freedom" is going on and on at my head - I wish I could lay my head on Laku's body and give her a huge hug and stay there for some time. Cuddle her.

R.I.P my love.

sunnuntaina, syyskuuta 30, 2007

Shunnuntai

Huh, yritän olla ajattelematta huomista. Siispä en. Aina kun ajattelen, menee vatsa sekaisin ja tulee levoton "apua apua" olo. DAMN.

Eilen alkoi päässä heilumaan kunnon työnarkkis-aatokset -> mahtaako töitä riittää näin pitkän saikun jälkeen (3vk ainakin yhteensä, yksi takana) ja tuleeko joku jyräämään mut ja viemään mun vuorot yhy. Tosissani vielä, en tiedä onko minulla syytä vastaaviin ajatuksiin, mutta en voi muuta...ARGH.

No, en nouse sängystä. Katselen Hell's Kitcheniä jakso jaksolta eteenpäin ja yritän olla ajattelematta. Liian heikko olo alkaa siivoamaan. Liian heikko olo ylipäätään mihinkään. Perkele, hermona olen.

sunnuntaina, syyskuuta 30, 2007

lauantaina, syyskuuta 29, 2007

Rauhoittumista

En varmaankaan ole kuukausiin ottanut _näin rennosti_.

Viikon ollut kuumeessa, ei kovin rentoa. Eilen olin enkeleiden kanssa iltaa viettämässä. Syötiin todella hyvin, katsottiin FANAA niminen bollywood elokuva ja nautittiin yhteisestä ajasta. Sitten muutamat siiderit Alvarissa ja kebut tien toisella puolella. Tuli naurettua vatsa kipeäksi. Niin heikossa kunnossa ja lääkkeissä että uni maistui. Nukuin kolmeen tänään. Heräsin ja avasin koneen. Tein kahvia. Laitoin musiikin soimaan. Aloin surffailemaan.
Jossain vaiheessa alkoi pimenemään, laitoin muutaman kynttilän ja valosarjat päälle.

Tein lisää teetä. Mukava asento sängyllä.
Kahdeksan aikaan sadan teekupin jälkeen otin lasillisen viiniä. Yhä sängyssä. Yhä unikamppeissa. Musiikki soi, on hämärää. En ole tehnyt _mitään_ muuta kuin surffaillut. En ole edes avannut televisiota. Lueskellut blogeja, ruokasivustoja, roikkunut galleriassa ja facebookissa. Hähähää ihanan laiskaa.

Kaverilta tuli viesti, että olenko lähdössä yöelämään. No en kyllä varmaan. Sairasloma ja ylihuomenna leikkaus. Heikko olo yhä. Kurkku ei tunnu niin pahalta mutta mutta...on yhä outo. Jännittää ja tympii tuleva kahden viikon saikku. Tulee viemään kasoittain ;) rahaa minulta ja todella huono noin niinkuin koulua ajatellen. Kiristää hermoja jo.

En ole ikinä ollut leikkauksessa. En halua ajatella asiaa. Pelottaisi.

lauantaina, syyskuuta 29, 2007

torstaina, syyskuuta 27, 2007

Ollu viikon kipeä. Maanantaina iski angiina - työterveyslääkärille ja kolmisen päivää saikkua antibiootteineen. Keskiviikkona oli vika päivä sairaslomaa ja olo sen kuin paheni. Kurkku niin turvonnut ettei voinut syödä, kolmas päivä syömättä ja juonut varmaan 1.5 l sitten maanantain. Aika vaisu fiilis. Lakanana lähdin takas mehiläiseen josta pistettiin samantien lääkärille joka pisti tyksiin jotka pisti labraan josta lääkärille ja joka olis ottanut sitten osastolle. Meikä oli että emmähalua. No, penisiniliiniä bebaan ja kotiin. Nyt sitten labraan taas. Jos vielä tulehdusarvot high tms niin leikkaus tänään. En oikein tiedä mitä ne sieltä kurkusta leikkaa mutta leikkaavat kuitenkin. Joku paiseshitti. Mä olen niin hermona. Mun piti aloittaa koulu uudella luokalla. Tulevana maanantaina piti aloittaa työharjoittelu. Satatriljoona euroa on taas mennyt kun on ollut saikulla. MÄ EN OLE MUUTA KUIN MAANNU.No joo, pitääkin kun ei kykene oikein elää...

torstaina, syyskuuta 27, 2007

sunnuntaina, syyskuuta 23, 2007

Väsyttää odottaa. Väsyttää antaa mahdollisuuksia ja olla sitten vain odottava osapuoli. toinen vaihtoehto. Väsyttää kulkea kaupunkia ja soittaa 30 kertaa. Väsyttää tavata toinen joka on ihan perseet. väsyttää kuluttaa harvat vapaat pettymyksiin. Väsyttää.

Oli alkuilta hieno. Susanna Haaviston keikka. Ihan mieletöntä settiä. LUOJA mikä tulkitsija, luojani! MIKÄ ESIINTYJÄ. Upea bändi, Lenni-Kalle Taipale pianossa...yms. Mieletön setti. En kadu niitä 30e yhtään. Itkin vuolaasti monesti. Mikä nainen. Faniuteni vain syveni. Sitten äiteen ja isäpuolen kanssa ruokaa foijassa, yhdet hemingwayssä. Aloitin pommittamaan sovittuja tapaamisia jotka dissas. Yksin pari tuntia ihmettelyä kaupungilla kunnes aivot sulasivat ja totesin - en jaksa odottaa. Pettymys.

sunnuntaina, syyskuuta 23, 2007

I Am tired. I am always to be second choise for what ever it is.

sunnuntaina, syyskuuta 23, 2007

tiistaina, syyskuuta 18, 2007

Uraan urkenevaa

Kun tässä on yö / päivä aikaa miettiä jätänkö tämän hetkisen kaksoistutkintoluokkani ja siirryn aikuiskoulutuspuolelle samaa tutkintoa suorittamaan (pois lukien lukiotutkinto siis) alkaa mietityttää uravalinta. No ei vaan, mä viihdyn tässä näin ja nyt. Vaikkakin olen aina halunnut muusikoksi tiedän ettei sillä elä - hyvä ala tämä mulle. Toinen on kaikki visuaalinen ja suuri haave tietty on ollut elokuvien parissa...tein sitten tälläisen hauskan memen ja kappas vain...

1. Go to http://www.careercruising.com/.
2. Put in Username: nycareers, Password: landmark.
3. Take their "Career Matchmaker" questions.
4. Post the top ten results

---------------> Nyt kuten euroviisuissa kuuluttajan ääni sanoo: "Here are the results of Lotta's votes..."

1. Director of Photography
2. Set Designer
3. Costume Designer
4. Special Effects Technician
5. Desktop Publisher
6. Cartoonist / Comic Illustrator
7. Animator
8. Actor
9. Potter
10. Craftsperson

Seuraavat kymmenen ovat sitten 11. Fashion Designer, 12. Director, 13. Anthropologist (HAHA MAHTAVAA!), 14. Professor, 15. Cook, 16. Artist, 17. Graphic Designer, 18. Comedian, 19. Critic, 20. Computer Animator...

Bubling under: 21. Art Director, 22. Website Designer, 23. Musician...sijojen 30-40 välillä oli make-up artist, stylist, writer, composer...VIHON VIIMEISENÄ OLI CHEF. Hupaisaa! :D

Testiä pystyi vielä tarkentamaan lisäkysymyksillä...tein sen.
No ekat oli tätä luokkaa: 1. Director of Photography, 2. Actor, 3. Comedian, 4. Dancer, 5.Director, 6. Cartoonist / Comic Illustrator....sitten tuli rekkakuski seuraavana. kympistä kolmeentoista oli artisti, stylisti ja maskeeraja.
Testiä pystyi vieläkin tarkentamaan...Top ten muuttui ainoastaan sen verran, että olisin oiva myös junaohjaajana.

On ollut usein lähellä, että haen vain elokuvaa opiskelemaan. Salainen pahe. Mutta joo - kerkeehän sitä vielä kaikenlaista elämässä. On ihanaa omistaa niin monen moista intohimoa.

Uusin Foo Fighters on rautaa.

tiistaina, syyskuuta 18, 2007

keskiviikkona, syyskuuta 12, 2007

Such a perfect day

First at school we had wine tasting with food like chocolate and two different kind of cheese. Delicious and great pleasure. I felt like glooming with joy when I got back home. Took a little nap and I was suppose to clean this plase but Korte called and we decided to meet at Edison. Finland - Poland football game! And it was GREAT! I shouted my voice in pieces. What a atmosphere and what a game itself. Now I came back home to pick car keys and I am on my way to work. There is two great bands having a gig tonight so it will be great too! Also - my darling friend which I've been missing my head off EKA is just landed to Helsinki. She's been at New-Zealand for a year now and she's having a month around here. I've missed her so fucking much. Every day. Now she's here and I am so excited that I could cry. Oh well anyway -> WORK.

Daniel Sjölund <3

keskiviikkona, syyskuuta 12, 2007

Novelli

Tahmainen karkkipaperi


Jokainen aamu lähtösi jälkeen on ollut kuin elämäni pahinta krapulaa.
Pystyn yhä haistamaan olemuksesi.
Ja sen naisen.

Siitä on jo aikaakin, mutta minulla ei ole enää muuta. Puristan silmiäni kiinni ja huokaisen äänekkäästi ulahtaen. Säälittävää. Ei niin, että joku kuulisi. Pitäisi vaihtaa lakanat, ajattelen. Nukun Saharassa. Pyyhin hiekkaa pakaroistani noustessani sängystä. Olkoon. Huomenna vaikka.
Aamut ovat pahimpia. Ne tarraavat kiinni kuin tahmainen karkkipaperi. Heristät sitä väkivalloin irti kädestäsi ja kun se vihdoin irtoaa, löydät sen pian käsilaukkusi pohjasta. Takertuva paha. Aamu toisensa jälkeen. Päivä toisensa perään. Maanantai. Tiistai. Keskiviikko. Torstai. Perjantai. Lauantai. Sunnuntai.

Kuinka kehtaat tehdä tämän minulle?

Viikonloppu. Ei töitä. Mitä minä tekisin? Olen paennut työhön. Nukun, joskin vain vaivalloisesti. Teen sen mitä pitääkin, istun ylitöissä – vaikka aamuun. Ei väliä. Pitäisit kesälomaa?
- Miksi?

Ulkona paistaa aurinko.
Kas, kesä.
Kahvi maistuu kikkomanilta. Tuijotan oven edessä olevaa sanomalehtikasaa. Päällimmäisen muste on vieläkin tuore. En tee elettäkään kohti. Yritän. Pitäisi varmaan lopettaa lehtitilaus, ajattelen. Mutta kun on niin ihana lukea lehteä aamuisin…

Kuinka kehtaat.

Ei niin, että ikävöisin sinua. Päinvastoin.
Minulla kun ei ole muuta enää.
Eikä ollut vaikkakin emme enää olleet sitä jotain.
Kuitenkin…
Minä.
Luotin sinuun.
Nyt on jäljellä hitunen raiskaamatonta ihoa, verta pumppaava sydän ja pätkä jos toinenkin jotain suolia jotka pitää välttämättä ruhon elossa. Tätä lihaa joka ei tunne. Ja sitä hajuasi jonka haluaisin repiä irti seinistä, lakanoista ja likapyykistä. Ja se ääretön tila, joka on kasteenomaisen kostea ja alavireinen.

Kuinka kehtaat tehdä tämän minulle?

Lähden ulos. Kun on tuo kesäkin. Olisin töissä, mutta käskivät olla vapaalla viikonlopun. Olen kauhistunut. On niin kuuma. Piiloudun aurinkolasien taakse. Ostan varrettomat sukat ja vanupuikkoja. Istun puistonpenkille odottamaan tuttavaani. ”Voidaan käydä lasillisella terassilla kun on niin kiva ilma. Markku lupasi katsoa lapsia. ” Pyyhin viestin puhelimesta. Onko minun ihan pakko?

Terassilla aikuiset hiljentävät lapsiaan: ”Otetaanko jälkkäriä niin iskä ottaa kaljan?” Nuoret juovat ja vilkuilevat toisiaan. Kakarat meluavat ja juoksevat. Yksinäiset yrittävät näyttää rohkean rennolta koska on ihan sallittua käydä yksinkin ravintolassa. Mikä itsepetos. Ystävättäreni kanssa puhelemme niitä näitä. Osaan nauraa uskottavasti. Tilaan pullon viiniä. Koen tuntevani oloni paremmaksi. Tilaan ruokaa jossa kestää. Ja kestää. Kaiken seassa juoksevat hikiset tarjoilijat kuin muurahaiset. Markku edessään lastenrattaita työnnellen hakee ystävättäreni pois, jotta ilta ”ei mene liian pitkälle”. On kuuma ja asiakkaat ovat kuin tulessa. Levotonta liikehdintää - kaikkialla. Lapsi itkee sulanutta jäätelöannostaan.
Tarjoilija unohtaa minut.
Hengitän syvään ja ostan savukkeita vaikka en polta (muuta kuin kännissä).

KUINKA kehtaat?

Kukaan ei ole koskaan niin kuin minä, sanoit.
Kukaan ei ole koskaan niin kuin minä, luulin.
Kukaan ei minua parempi. Voisi olla.

No.
Voi.

Yökerhon lihatiskillä kinkut hytisee tuoreuttansa ja pihvit tirisee hekumaansa. Täältä saa, täällä annetaan, meille vai teille, mutta eihän kuitenkaan eri teille? Ihmiset törröttävät majakkamaisesti antaen katseidensa kuin valokeilojen osuvan toisiinsa. Kutsuja. Merkkejä. Minun lamppuni on kiinni.
Saan seuraa. Käännyn pois. Mies puhuu muka fiksunhauskaa. Hän ehkä luulee, että naurahdin ja rohkaistuu tarjoamaan juotavaa, herrasmiesmäistä ja hienostunutta; olut. Olen kännissä. Mikä taukki.
Parin oluen jälkeen hän vie kätensä alaselälleni ja kehuu kauniiksi. Vitun idiootti.

Kuinka kehtaat tehdä tämän Minulle?

Sama käsi alaselälläni painaa selkääni kaarelle samalla kuin tajuntani herää silmieni takana. Taidan olla kotona, ajattelen. Vatsani painetaan väkevästi patjaa vasten. Kuinkahan pitkään tätä on jatkunut? Puutunut takamus eikä Mies ole vielä edes lähellä. Tunnen hikeä tippuvan noroina lapojeni väliin. Hänellä on todella kuuma. ”Sä oot tosi ihana.”

Vai niin.
Salaa toivon, että hänen tuntematon ihonsa peittäisi sinun ihosi hilseen lakanan kuiduissa. Veisi hajusi mennessään. Ja sen Naisen.
”Hei, soita mulle. Oli niin kivaa.”
Haista paska.
Jään makaamaan kosteille lakanoille ja käännän kylkeäni vastaamatta mitään. Ovi rappukäytävään kolahtaa kaikuen kiinni ja olen taas yksin. Päätä särkee. Nukun hikoilen kylmää ja olen oksentaa. Kirvelee ja jalat ovat heikot. Hiekka kutittaa selkää.
Haluan töihin.

Kuinka kehtaat tehdä tämän minulle?

keskiviikkona, syyskuuta 12, 2007

tiistaina, syyskuuta 11, 2007

SOS Wheeljack

Priceless Dub. Hajoilen yliväsynä a transformers huumassa.

tiistaina, syyskuuta 11, 2007

Word

Viisi sanaa sinulle: Pistä mielikuvia, sanahelinää minulle!
Kirjoita tähän viisi sanaa,
jotka mielikuvasi mukaan liittyvät jollakin tavalla minuun.
Ne voivat olla esineitä,
asioita,
mitä vain.
Lisää tämä sitten omaan päiväkirjaasi.

Comment with five words you somehow associate with how you see me.
They can be objects,
things,
anything at all.
Then add this to your own Journal.

tiistaina, syyskuuta 11, 2007

ATOM    /